Väitös: Kilpirauhasen lieväkin toimintahäiriö saattaa olla haitaksi

Subkliinisen vaiheen häiriöt kilpirauhasen toiminnassa ovat väestössä yleisiä.

Väitös: Kilpirauhasen lieväkin toimintahäiriö saattaa olla haitaksi Kuva 1 / 1

LL Ville Langénin väitöstutkimus selvitti tyreoideaa stimuloivan hormonin (TSH) pitoisuuden yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja päätetapahtumiin. Hän määritteli väitöstutkimuksessaan myös uuden viitealueen TSH:lle, joka on ratkaisevassa asemassa kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan diagnosoimisessa.

Tutkimusaineisto perustui kansallisesti laajaan, 8 028 tutkittavaa käsittäneeseen Terveys 2000 -väestötutkimukseen ja Terveys 2011 -tutkimukseen.

Väitöstyössä määritettiin TSH:lle uusi viitealue 0,4–3,4 mU/L, jonka yläraja on noin 1,0 mU/L:n verran Suomessa ja maailmalla tavallisimmin käytössä olevaa ylärajaa matalampi. TSH määritettiin yleisesti Suomessa käytetyllä Abbott Architect ci8200 -menetelmällä.

– On kuitenkin äärimmäisen tärkeää muistaa, että jos verikokeella todetaan viitealueen ulkopuolella oleva TSH-pitoisuus, löydöstä ei voi yksinään automaattisesti pitää perusteena kilpirauhashoidon aloitukselle, vaan ratkaisun pitää aina perustua kokonaisvaltaiseen potilaan tilanteen arvioon ja maailmalla hyväksyttyihin hoitokäytäntöihin, Turun yliopistossa väittelevä Langén huomauttaa tiedotteessa.

Vähäinen yhteys sydän- ja verisuonitautien keskeisiin riskitekijöihin

TSH-pitoisuuden 1 mU/L:n nousu oli yhteydessä poikkileikkausasetelmassa 0,5 mmHg:n verran korkeampaan alaverenpaineeseen, mutta vain miehillä. Niillä tutkittavilla, joilla oli korkea, mutta vielä normaali TSH-pitoisuus, esiintyi todennäköisemmin verenpainetautia kuin tutkittavilla, joilla mitattiin matala viitealueen sisällä oleva TSH-tulos.

TSH ei kuitenkaan ennustanut verenpainetaudin ilmaantumista 11 vuoden seurannan aikana.

TSH:n riskirajojen selvittäminen määriteltävä

Langén havaitsi myös, että kuolleisuus oli pienintä niillä tutkivalla, joilla TSH-pitoisuus oli viitealueella ja joilla kilpirauhanen toimi todennäköisesti normaalisti. Subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnalla oli hienoinen merkitsevä yhteys suurentuneen sydänperäisen äkkikuoleman riskin kanssa.

– Väitöskirjatutkimuksessa ei erikseen määritetty täsmällistä TSH-pitoisuuden tasoa, jolla riski alkaa suurentua, joten tuloksesta ei voi päätellä, että jo lievästi suurentunut TSH-arvo viittaisi suurentuneeseen kuolemanriskiin. Tarvitaankin laajempia jatkotutkimuksia TSH:n riskirajojen määrittämiseksi, Langén painottaa.

Langén jatkaa, että jo aiemmin kirjallisuudessa kilpirauhasen vajaatoimintaan on yhdistetty sidekudoksen lisääntymistä sydämessä. Tämä mahdollinen yhteys selittää osaltaan väitöskirjan tuloksia tarjoten uusia tärkeitä kysymyksiä alan jatkotutkimukselle.

Langénin väitöskirja Thyroid-stimulating hormone: reference range and relation to cardiovascular risk tarkastettiin 5.1.2018Turun yliopistossa.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi