Lääkärilehden vuoden kirjoitus 2014 ”Äkillisen välikorvatulehduksen hoito ja diagnostiikka – tärykalvon punoitus ei riitä” (SLL 11/2014) vaatii ryhtiliikettä hyvin tavallisen lastentaudin tunnistamiseen.
Palkinto julkistettiin Lääkärilehden kesäjuhlassa, mutta se jaettiin kirjoittajille 24. syyskuuta.
Palkitun katsauksen kirjoittivat LT Johanna Nokso-Koivisto, LT Paula Tähtinen, dosentti Petri Koivunen, LL Nora Erkkola-Anttinen sekä dosentti Aino Ruohola.
Kirjoittajat toivovat lääkäreiltä huolellisuutta diagnostiikkaan. Yksittäiselläkin korvatulehdusdiagnoosilla voi olla merkittäviä seurannaisvaikutuksia.
– Korvatulehdusdiagnoosien lukumäärä vaikuttaa, kun harkitaan korvien putkitusta. Tärykalvoputkitus on kuitenkin nukutustoimenpide, josta voi seurata myös haittoja, kuten pysyvä reikä tärykalvossa, kirjoittajat muistuttavat.
Toinen seurannaisvaikutus on antibioottien käyttö.
– Vaikuttaa siltä, että antibiootteja käytetään yhä runsaasti eivätkä diagnostiset kriteerit välttämättä ole aina kunnossa. Antibioottien runsas käyttö lisää bakteeriresistenssiä, vaikuttaa lapsen suolistoflooraan sekä lisää kustannuksia.
Huolellisuutta vastaanotoille
Kirjoittajat korostavat, ettei äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikka ole yksinkertaista kokeneellekaan.
Kun kipeä ja pieni potilas tulee väsyneiden vanhempiensa kanssa vastaanotolle, pitäisi lääkärin tehdä huolella havaintoja tärykalvosta vaikkua täynnä olevan korvakäytävän läpi. Välttämättä työpaikan tutkimuslaitteetkaan eivät ole parhainta laatua.
– Laadukkaat, hyvin valaisevat korvalamput ja tympanometrit ovat lopulta pieni kustannuserä, ja ne kestävät pitkään.
Välikorvatulehdus kehittyy virusten aiheuttaman flunssan seurauksena. Punoittava tärykalvo ja eritekertymä välikorvassa ovat tavallisia havaintoja flunssan yhteydessä. Ne eivät kuitenkaan riitä diagnoosiin, jonka tulee perustua märkäiseen eritteeseen ja akuutin tulehduksen aiheuttamaan tärykalvon pullotukseen.
Lasta ei siis tule leimata korvalapseksi, vaikka hänellä olisikin akuutteja oireita. Pelkkä korviin katsominen ei myöskään riitä, vaan lapsi tulee tutkia huolellisesti.
Mahdollisuus vaikuttaa
Palkintoraati piti tekstiä innostavasti ja helposti luettavana. Katsauksella nähtiin olevan mahdollisuutta vaikuttaa kollegoiden toimintaan.
Kirjoittajien tausta on monipuolinen, sillä joukossa on kaksi lastenlääkäriä, kaksi korvalääkäriä ja yleislääkäri. Kaikilla on vankkaa tutkimustaustaa.
– Meillä kaikilla on erikoisaloista riippumatta yhteinen tavoite kiinnittää huomiota välikorvatulehduksen diagnostiikkaan, ja kaikki ovat olleet aktiivisesti mukana katsauksen suunnittelussa ja kirjoitustyössä, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koivisto korostaa.
Artikkelin kimmoke oli kirjoittajien Lääkäripäivillä 2013 järjestämä luentokokonaisuus, joka voitti Lääkäripäivien koulutuspalkinnon.
Palkintoraati kiitteli myös laadukkaita kuvia ja informatiivisia taulukoita. Kirjoittajat toivovat, että katsaus kuluu jatkossakin lukijoiden käsissä.
– Katsauksen kuvia ja taulukoita voi tulostaa mukaan työpöydälle, kirjoittajat antavat vinkiksi.
Lue Potilaan Lääkärilehdessä julkaistu palkitun tekstin muokattu versio.
Lue lisää:
10 faktaa: Korvatulehdus
Korvatulehduskierre voi vaikuttaa aivotoimintaan
Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
