Valinnanvapautta on kokeiltu kaksi vuotta usealla paikkakunnalla. Koska sote-uudistus kaatui, kokeilut eivät saa enää jatkorahoitusta.
Kokeilut loppuvat sosiaali- ja terveysministeriön aikataulun mukaisesti lokakuun lopulla. Monessa kunnassa kirstun pohja häämöttää jo nyt.
Muutama kokeiluun osallistunut yksityinen palveluntuottaja on viheltänyt pelin poikki jo ennen rahojen loppumista. Esimerkiksi Aava Hyvinkää ilmoitti sulkevansa ovet uusilta asiakkailta samana päivänä kun sote kaatui.
Ylä-Savossa ministeriön myöntämät rahat riittävät elokuun loppuun. Sen jälkeen Ylä-Savon sote -kuntayhtymässä on päätettävä, halutaanko yksityisten palveluntuottajien verkosto säilyttää. Tässä tarvitaan poliittista tahtoa.
Ylä-Savossa Kiuruvedellä toimii kaksi yksityistä palveluntuottajaa, Kunnanlääkärit Kiuruvesi ja Terveystalo – sekä kunnan terveyskeskus. Kunnanlääkärit Kiuruveden yleislääkäri Harri Haimakainen uskoo yrityksen toiminnan jatkumiseen, koska kuntapäättäjiltä on tullut rohkaisevia viestejä.
– Minulla on vahva usko, että meidän halutaan jatkavan, Haimakainen sanoo.
Kahden vuoden aikana Kunnanlääkärit on avannut toimipisteitä Kiuruveden lisäksi Sukevalle, Sonkajärvelle, Iisalmeen, Rautavaaralle, Kuopioon ja Hankasalmelle. Haimakainen muistuttaa, että kuntiin on avattu toimipiste aina kutsuttuna. Muunlainen toiminta ei olisi järkevää.
Hänen mukaansa toiminnan jatkamiseen ei tarvita lakiuudistusta. Palvelusetelilainsäädäntö mahdollistaa jatkon.
– Useasta kunnasta on kysytty, voisimmeko tulla tuottamaan palvelusetelilainsäädännön puitteissa palveluja heillekin ikään kuin vuokralääkäreiden tai ulkoistusten vaihtoehtona.
Kunnanlääkäreillä on Kiuruvedellä noin 2 700 asiakasta. Reipas kolmannes 7 500 kuntalaisen joukosta on valinnut yksityisen perusterveyspalveluiden tuottajaksi. Haimakaisen potilaat ovat päässeet hoitoon samana tai viimeistään seuraavana päivänä.
– Suurin osa potilaista, jotka ovat tulleet meille kerran, ovat myös jääneet.
Odotettua harvempi siirtyi yksityiselle
Hyvinkään terveyskeskuksen yleislääkäri Kari-Pekka Helenius ei ole yllättynyt, että sote-uudistus kaatui ja vei mukanaan kokoomuksen mallin valinnanvapaudesta. Hänen mielestään into valinnanvapauden ympärillä on laantunut.
Valinnanvapauskokeilu ei saa Heleniukselta mairittelevaa arviota. Yksityisille palveluntuottajille on siirtynyt vain noin puolet alun perin kaavaillusta asiakasmäärästä. Rahoituksessa varauduttiin 5 000 potilaan joukkoon.
– Kokeilua kuvaa mielestäni hyvin laimeus. Into on laimeaa, ja laimeaa on kokeilun kokeilu.
Työ ei kuitenkaan mene hukkaan. Nyt tiedetään esimerkiksi se, ketkä ovat kiinnostuneita vaihtamaan perusterveydenhuollon tuottajaa. Harva Heleniuksen perusvastuuväestöpotilaista päätyi vaihtamaan julkiselta yksityiselle. Tilanne on samanlainen myös muilla julkisen puolen lääkäreillä. Potilaat kokevat perinteisen järjestelmän vakaaksi ja turvalliseksi.
Monella Heleniuksen alueen potilaista ei ole käytettävissään edes internetiä, joka itsestään on jo valinnanvapauden edellytys.
– Valinnanvapaus on hieno asia, mutta kaikilla ei ole kykyä käyttää sitä.
Perusterveydenhuoltoa Helenius vahvistaisi tulevaisuudessa palvelusetelin avulla. Setelillä aukeaisi ovi yksityiselle puolelle tarpeen mukaan, mutta palvelua pitäisi ohjata määrätietoisesti. Näin julkisen puolen resurssivajausta voidaan täydentää. Helenius myöntää, että ratkaisu olisi eräänlainen kompromissi.
– Se ei ole sitä hienoa valinnanvapautta, jota haettiin. Palvelusetelijärjestelmästä pitää tehdä aikaisempaa sujuvampi käyttää. Aikaisemmin seteleitä pihdattiin, kun yritettiin väkisin selviytyä kunnan omilla työntekijöillä.
Helenius viittaa historiaan, jolloin Hyvinkäällä oli vielä käytössä palvelusetelit. Tuolloin toiminta oli pientä, ja seteleitä myönnettiin vuodessa vain muutamia satoja.
Kysymysmerkkejä ilmassa
Tammerkosken kupeessa, Pihlajalinna Koskiklinikan käytävillä ollaan epätietoisia siitä, miten pilotin osalta käy. Yleislääketieteen erikoislääkäri Silja Norja on hoitanut kahden vuoden ajan valinnanvapauspotilaita.
Palveluntuottajilla ja kaupungilla on huhtikuussa palaveri, jossa selviää, nouseeko esiin ehdotelma toiminnan jatkosta vai ajetaanko koko projekti alas syksyllä.
Kun asiasta viimeksi käytiin keskusteluja kaupungin kanssa, ei tiedetty, että sote kaatuisi. Silloin puntaroitiin, jatketaanko samalla tavalla vai laajennetaanko palvelua.
Pihlajanlinnan asiakkaaksi on vaihtanut hieman alle 2 000 tamperelaista. Lukumäärä on suurin kokeiluun osallistuneista yksityisistä palveluntuottajista.
– Nyt ei tiedetä, onko toiminnan jatkaminen ilman valtion rahaa mahdollista. Onhan se hurjaa, jos kaikki potilaat joutuvat palaamaan terveysasemille, Norja huokaa.
Henkilökohtaisella tasolla Norja on pettynyt, jos toiminta ei jatkuisi nykyisellään, koska omaan työhön on pystynyt vaikuttamaan eri tavalla kuin julkisella puolella. Hän arvioi toiminnan olleen kaupungille kustannustehokasta, koska valinnanvapauspotilaiden päivystyskäynnit ovat vähentyneet.
Harri Haimakainen muistuttaa, että pettymyksestä huolimatta valinnanvapauden kaatuminen ei ole niin kova isku suurille terveysjäteille kuin kuvitellaan.
– Ulkoistukset tulevat edelleen lisääntymään. Ihmiset ottavat enemmän yksityisiä terveysvakuutuksia ja käyttävät yksityislääkäreitä enemmän, ja kunnat joutuvat käyttämään vuokralääkäreitä lisää.
Toi tulevaisuus soten tai ei, yhdestä asiasta ollaan yhtä mieltä. Resursseja täytyy kohdistaa perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
– Poliitikkojen puheissa on painotettu liikaa, että flunssassa on päästävä lääkäriin heti. Tärkeintä on, että ihmiset saisivat oikea-aikaista hoitoa, Silja Norja summaa.
Tästä on kyse
› Valinnanvapauskokeilujen (palvelusetelikokeilu) avulla selvitetään valinnanvapauden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.
› Alueellisia kokeiluja on käynnissä kymmenen.
› Kaksi vuotta sitten alkaneet kokeilut saivat jatkorahoitusta viime elokuussa 10,5 miljoonaa euroa. Yhteensä rahoitusta on myönnetty 34 miljoonaa euroa.
› Kokeilujen rahoitus loppuu viimeistään 31.10.2019.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuvat
Pentti Vänskä, Marjaana Malkamäki ja Nina Kaverinen
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 14/2019.
