Vehnäherkkyyden syyt paljastuvat vähitellen

Tutkijat selvittivät, mitä niiden potilaiden elimistössä tapahtuu, joille viljat aiheuttavat oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa.

Tutkimuksen mukaan näiden potilaiden elimistö reagoi vehnään eri lailla kuin keliaakikoiden tai vilja-allergikkojen. Heiltä löytyy kuitenkin vasta-aineita vehnän gliadiinia vastaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että vehnä aiheuttaa heillä suolen limakalvon epiteelisolujen vaurioitumista.

– Tutkijat päättelevät, että suoli olisi näillä potilailla rikki ja läpäisisi mikrobeja. Niiden pääsy elimistöön aiheuttaisi immuunireaktion. Reaktiivisuuden taustalla on kuitenkin aivan toisenlainen mekanismi kuin keliakiassa, joka on autoimmuunisairaus, sanoo sisätautiopin professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.

Mutta mikä oireet aiheuttaa?

– Tämä tutkimus on hyvin tehty ja sikäli hieno askel kohti näiden potilaiden parempaa ymmärtämistä. Ensimmäiset tapaukset löytyvät tieteellisestä kirjallisuudesta 70-luvulta, mutta hyviä, satunnaistettuja tutkimuksia on alettu tehdä vasta viime vuosina.

Kaukinen kertoo, että moni asia on silti vielä auki. Ei esimerkiksi tiedetä, mikä viljoissa aiheuttaa oireet. Syyllinen ei välttämättä ole gluteeni.

– Valitettavasti tutkimusartikkelista ei selvinnyt, missä muodossa vehnää tutkittaville annettiin.

Myös sairauden nimestä on samasta syystä kiistelty. Kaukinen kannattaa vehnäherkkyyttä toisinaan käytetyn gluteeniherkkyyden sijaan. Toisaalta myös ruis ja ohra aiheuttavat vehnäherkkyydestä kärsiville oireita.

Ei myöskään ole selvillä, onko vaiva elinikäinen vai voiko se parantua, eikä sekään, vaatiiko oireiden häviäminen niitä aiheuttavien viljojen sataprosenttista välttämistä.

Viljojen välttämisessä ylilyöntejä ja oikeaa sairautta

Vehnäherkkyydestä kärsivillä on monia samoja oireita kuin keliaakikoilla. Vatsavaivojen lisäksi heillä voi olla nivel-, iho- ja neurologisia oireita. Ei kuitenkaan tiedetä, liittyykö vehnäherkkyyteen samanlaisia pahoja komplikaatioita, kuten osteoporoosia, kuin keliakiaan.

Kuinka suuri ihmisjoukko näistä oireista kärsii?

– Kansainväliset arviot vaihtelevat 1,5 prosentista jopa 20 prosenttiin. Luotettavaa tietoa ei ole. Osasyynä on se, ettei diagnosointiinkaan ole tarkkaa ja luotettavaa menetelmää. Suomen luvuista en osaa vielä antaa arviota. Suunnitelmissa on selvittää asiaa.

Kaukinen summaa, että viljojen välttäminen on nyt muodikasta ja siitä voi seurata ylilyöntejä. Osa viljoista oireita saavista kuitenkin kärsii oikeasti vehnäherkkyydestä. Taudista tarvitaan lisää tietoa, jotta potilaita voitaisiin auttaa.

– Toistaiseksi taudin toteamiseksi ei ole muuta keinoa kuin välttää vehnää, ruista ja ohraa ja katsoa auttaako se. Diagnoosin varmistamiseksi pitäisi viljan välttämisen jälkeen tehdä uusi altistus ja katsoa, palaavatko oireet.

Lähde: Uhde M ym. Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. Gut 25.6.2016.

Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Fotolia