Virtuaaliklinikka muuttaa hoitoa

Virtuaaliklinikka muuttaa hoitoa Kuva 1 / 1

HUS valmistautuu terveydenhuollon digitalisaatioon Virtuaalisairaala-hankkeella, jossa kehitetään laajasti ­e-terveyspalveluja. Vuoden 2017 loppuun mennessä HUS:n Terveyskylässä toimii 14 vir­tuaaliklinikkaa, jos hanke toteutuu aika­taulussa.

Jo nyt alan pioneeri, Mielenterveys­taloksi nimetty virtuaaliklinikka tarjoaa hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Pian nettiapua saavat myös esimerkiksi ylipainosta tai reumasairauksista kärsivät sekä kipupotilaat ja odottavat äidit.

– Klinikoillamme säännöllisesti käy­vien, pitkäaikaissairaiden potilaiden tarpeisiin etsitään uusia ratkaisuja. Lisäksi pyrimme helpottamaan hoitotyötä tekevien ammattilaisten työtä, kertoo Virtuaalisairaala-hankkeen projektinjohtaja Sirpa Arvonen.

– Digipalvelut ovat yksi kanava tuoda hoito lähemmäs potilaan arkea, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Pankkitunnuksilla omahoitoon

Virtuaaliklinikka tarjoaa lääketieteellistä tietoa, neuvontaa ja potilaalle oman hoitopolun netissä. Yhteydenottoja seulomaan kehitetään oirenavigaattoreita, joita pyörittää keinoäly. Navigaattori auttaa kansalaisia löytämään apua terveys­ongelmaansa ja tarjoaa omahoito-ohjelmia. Klinikalla puhelimeen vastaajia ­vapautuu muihin töihin.

– Arki on koko ajan läsnä, kun vir­tuaaliklinikoita suunnitellaan, Arvonen sanoo.

Kaikille avoimien osioiden uskotaan kiinnostavan kaikkialla Suomessa. Virtuaaliklinikan potilaaksi pääsee, kun saa lähetteen HUS:n erikoissairaanhoidon klinikalle. Potilas kirjautuu omalle hoitopolulleen pankki- tai mobiilitunnuksilla. Omapolulta löytyy yksilöllinen hoitosuunnitelma, hoito-ohjeita ja potilasryhmäkohtaista tietoa. Mahdollinen ­etävastaanotto on vain yksi osa hoitoprosessia.

Hankkeeseen on haettu rahoitusta ­Sipilän hallituksen hallitusohjelman ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” -kärkihankkeesta. Sen myötä yhteistyötä tehtäisiin kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa.

Ohjausta odottajalle

HUS:n Naistalo on tarkoitettu erikoissairaanhoidon potilaille, mutta odottaja voisi kirjautua raskauspolulle heti raskaustestin tehtyään. Tämä olisi tulevaisuudessa samanlainen itsestäänselvyys kuin neuvola-ajan varaaminen, visioi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Rahkonen. Hän on mukana kehittämässä virtuaalista Naistaloa, joka avautuu kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä.

Raskauspolulta löytyy lääkärien ja ­kätilöiden tuottamaa luotettavaa tietoa raskaudesta. Potilaille on ohjeet siitä, mihin ja milloin ottaa yhteyttä, jos tiettyjä oireita esiintyy. Seulontatutkimuksiin on nettiajanvaraus.

Raskaudenaikaisiin ongelmiin, esimerkiksi synnytyspelkoon ja raskausdiabetekseen liittyvää potilaan ohjausta tehdään erillisillä hoitopoluilla. Myös synnytysvalmennus ja imetysohjaus ­löytyvät nettipalvelusta.

– Tavoitteena on, että hoito nopeutuu ja potilaat saavat tasalaatuista ohjausta, mutta yksilöllisesti. Nyt annamme ­saman ohjeistuksen monta kertaa päivässä. Se vie aikaa ja voi laadultaan heikentyä, toteaa Rahkonen.

Etälääkärin vastaanottoa ei odottajille ole suunnitteilla.

– Raskaana oleva pitää aina tutkia.

Naistaloon suunnitellaan parhaillaan myös lapsettomuuden ja kohdunsuun solumuutosten hoitopolkuja.

Laihdutusvalmentaja älypuhelimessa

Lihavuuden hoitoon tulee ajasta ja paikasta riippumattomia elementtejä, kun Painonhallintatalo avaa ovensa kesäkuussa.

– Painonhallintatalo on tarkoitettu vastaamaan suureen lihavuuden hoidon tarpeeseen, joka on alihoidettu ja ali­resursoitu, kertoo HUS:n lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen (kuvassa).

Hoitoon voi päästä myös muualta Suomesta.

– Tavoitteena on, että potilas voisi ­valita hoitopaikan vapaasti, eikä joutuisi kärsimään asuinpaikastaan, vaikka painonhallintaryhmää ei olisi tarjolla omalla alueella.

Nettipalveluun tulee omat hoitopolut lihavuusleikkauksen ympärille ja muille painonhallintapotilaille.

Painonhallinnassa tietokoneen tai ­älypuhelimen välityksellä tapahtuva hoito on Pietiläisen mukaan erilaista kuin kasvokkain harvakseltaan tapahtuva. Painonhallintaohjelma on läsnä elämässä koko ajan, samoin kuin arjen valinnat.

Vuoden mittainen hoitojakso on osin automatisoitu. Taustalla valmentajana on kuitenkin oikea ihminen, johon voi ottaa yhteyttä. Jos potilas ei tarvitse lääkärin apua, koko valmennus voi hoitua valmentajan toimesta.

Lähetteen voi tehdä jo sellaiselle potilaalle, jonka painoindeksi on 25. Hoidossa pyritään etupainotteisuuteen.

– Keskitymme vaikeammin lihaviin, mutta jos omassa terveyskeskuksessa ei ole tarjolla mitään, meille voi tehdä ­lähetteen ja otamme kopin myös lievemmin ylipainoisista.

Skype-terapia eroaa tapaamisesta

Kun psykiatri Levas Kovarskis vuosia ­sitten teki ensimmäisiä työnohjauksia ja sittemmin psykoterapioita Skypen välityksellä, etähoito oli uutta, eikä neuvoja ollut saatavilla.

Kaikki alkoi, kun hän koulutti Suomesta käsin kotimaassaan Liettuassa ­asuvia psykoterapeutteja. Skype tuntui työn­ohjaukseen puhelinta paremmalta työ­kalulta.

Kovarskis epäröi pitkään, voiko hän tehdä psykoterapiaa Skypen välityksellä. Hän taipui, kun eräät kaukana asuvat kollegat olivat kipeästi avun tarpeessa. Hän tekee etätyötä vain ulkomaille.

Skypessä on paljon hyvää, mutta Skype-terapia ei ole sama asia kuin ­kasvokkain annettu terapia.

– Ainakin yhdessä terapiassa fyysisen kontaktin puuttuminen vaikutti ratkaisevasti siihen, että käytännössä terapia epäonnistui. Liian myöhään ymmärsin, ­että potilas käyttää liikaa alkoholia, ­Kovarskis sanoo.

– Kun en näe ihmistä kokonaan, en haista, enkä näe kaikkia eleitä, non­verbaaliset merkit ovat huonommin tulkittavissa ja olen epävarmempi.

Eroja on muitakin. Yleensä potilas on kotonaan tai työpaikallaan. Joskus on tullut yllätyksenä, että paikalla on muita ­ihmisiä tai vaikkapa kissa.

– Vasta silloin tajuan, että olen kenties tulkinnut väärin tietyt ilmeet ja eleet.

Kun Skype-terapiaa tiivistetään ja ­istuntoja on useammin, se alkaa muistuttaa enemmän tavallista terapiaa.

Potilaan ja terapeutin väliseen suhteeseen liittyvistä asioista Kovarskis ­pyrkii puhumaan Skypessä mahdollisimman ­vähän ja odottaa tapaamista ­kasvokkain.

Kun potilas säästyy matkustamasta pitkiä matkoja, se usein korvaa paljon. Skypen etuna on sen halpa hinta. Tarvitaan vain tietokone ja internet-yhteys. Tietoturvassa on Kovarskiksen mukaan kuitenkin parantamisen varaa.

Hän uskoo oppineensa ottamaan huomioon Skype-terapian erot tavalliseen ­terapiaan.

– Tämä on tulevaisuutta. On turha ­väitellä, voiko tätä tehdä vai eikö voi, kun ihmiset tekevät joka tapauksessa.

Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 16/2016.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi