122 osumaa
Luontoterveyden ottaminen osaksi sairauksien ja oireiden hoitoa ja ehkäisyä on ajankohtaista. Moni luontoterveyden keskeinen käsite kaipaa kuitenkin selventämistä.
Joskus hoito on ilman erityistä trauma-alttiutta itsessään niin kamalaa, että se on yksilölle liikaa, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Tuore eurooppalaistutkimus selvitti lämpiävän illmaston vaikutusta ihmisten terveyteen.
Vaikka lintuinfluenssatartunnat ovat ihmisillä äärimmäisen harvinaisia, tilannetta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syytä seurata tarkasti.
Leikki on tapa tutustua maailmaan, tutkia sen lainalaisuuksia ja harjoitella sosiaalisia taitoja, kirjoittaa tartuntatautilääkäri Topi Turunen.
Jäykkäkouristussuojaa tulisi tehostaa rokotteella 25-, 45- ja 65-vuotiaana.
Allergiaoireiden vuoksi ei aina välttämättä tarvitse hakeutua lääkäriin, jos oireet ovat lieviä.
Terveysliikuntaan ja hauskanpitoon ei tarvita komentajaa, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Maapallon pohjoiset alueet ovat erityisessä vaarassa ilmastonmuutoksen edetessä.
Pätkäpaaston terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon, kirjoittaa Anu Wartiovaara. Wartiovaara on akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Helsingin yliopistossa.
Rajat räiskeelle -kansalaisaloite johti selvityksen tekoon.
Osalla potilaista syöpäkudoksen bakteerit pystyvät pilkkomaan fluorourasiilia.
Heini Kärkkäinen on päätynyt anoreksian ja mielenterveysongelmien vuoksi sairaalahoitoon kaksi kertaa. Jaksot pelastivat hengen, mutta muistiin jäi lääkärin sanoja, jotka hän mieluiten unohtaisi.
Myyräekinokokki uhkaa Suomea samalla tavoin kuin rabies.
Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.
Monet sairastuneista syöneet erilaisia kanatuotteita, mutta yhteistä lähdettä tartunnoille ei ole löydetty.
Mikromuoveille altistutaan päivittäin ruuan, juoman ja hengityksen kautta.
Helsinki-Vantaalla 98,7 prosenttia negatiivista näytteistä oikein
Ympäristövaikutusten tunnistaminen alkaa tiedon lisäämisellä, kirjoittaa Leena Setälä.
Voimme yrittää olla ukrainalaisille avuksi, mutta tämän lisäksi on syytä huolehtia omasta mielenterveydestään, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Eläinperäisten tautien levittäjänä punkki on hyttysen jälkeen tärkein.
Äänen käheys johtuu joko äänihuuliraon sulun tai limakalvon värähtelyominaisuuksien häiriöstä.
Down-seulonnoista keskusteltaessa joskus kysytään, mitä palvelu kertoo yhteiskunnastamme, sanoo Jani Kaaro.
Pienelle lapselle sidos löytyy vanhemman eläytyvästä katseesta ja kosketuksesta, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
Geenipaikoilla on yhteyksiä myös neuropsykiatrisiin oireyhtymiin.
D-vitamiinin riittävä saanti on kuitenkin tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveydelle, kirjoittavat Matti Hero ja Tiina Laatikainen.
Oireyhtymästä kärsivillä solujen energiantuotanto ja mahdollisesti myös kyky käyttää energiaa on heikentynyt.
WHO on listannut rokotevastaisuuden yhdeksi tulevaisuuden pahimmista terveysuhista, joten ihan mistään harmittomasta pikkupiipertelystä ei ole enää kyse, kirjoittaa Jari Turunen kommentissaan.