107 osumaa
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
Edessämme on kolme koetinkiveä, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan äidin suoliston bakteerit siirtävät synnytyksessä vauvan suolistobakteereille geenejä, jotka vaikuttavat vauvan terveyteen ja kehitykseen suotuisasti.
Plasmassa kiertävä kasvaimen DNA ennakoi rintasyövän uusiutumista.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Tautien määritykseen ja ennakointiin tarvitaan uusia näköaloja. Potilaille pitää osata kertoa, että geenien osuus terveydessä on vähäinen verrattuna elämäntapoihin.
Tartuntatautirekisteri yhdistää yhden henkilön vuoden sisällä todetut koronatartunnat yhdeksi tapaukseksi, uusintainfektioita voidaan silti seurata.
Tulokset voivat edistää täsmälääkkeiden kehittämistä.
Eläinperäisten tautien levittäjänä punkki on hyttysen jälkeen tärkein.
Hoivakotien asukkaiden kuolleisuus koronaan on 30?40 prosenttia.
Maailmassa ilman antibiootteja tavanomaisista tartuntataudeista, arkisista vammoista ja rutiininomaisista toimenpiteistä tulee hengenvaarallinen lantinheitto.
Kolmasosalla tyypin 2 diabetespotilaista metformiinilääkitys ei laske verensokeria tehokkaasti.
Maailmalla ja Suomessa varaudutaan jo seuraavaan pandemiaan.
Epidemiaan ei ole pitkä matka, uskoo professori Olli Vapalahti.
Alipainolla on geneettinen yhteys skitsofreniaan ja ylipainolla masennukseen, tutkijat osoittivat.
Aikuiset kannattaisi rokottaa lasten lisäksi, koska tämä voisi puolittaa sairastuneiden määrän, ehdottavat tutkijat.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu runsaasti kromosomien mosaikismia varhaisissa alkioissa.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Muutamaan geenimerkkiin perustuva lausunto ei eroa sattumanvaraisesta, kirjoittaa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Juha Kere.
Syöpä herättää edelleen ihmisissä kauhunsekaisia mielikuvia, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Suolistoloisen häätöhoito ei korreloi lasten kliiniseen paranemiseen.
Kaiken pitäisi olla paremmin ? mutta ei ole, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Britit löysivät omiensa lisäksi yksittäiset taudinaiheuttajakannat myös Tanskasta ja Yhdysvalloista.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Bakteeriflooramme vaikuttaa elämäämme ? sekä fyysisiin että henkisiin ominaisuuksiin ja sairauksiin, kirjoittaa Johannes Enroth.
Geenipaikoilla on yhteyksiä myös neuropsykiatrisiin oireyhtymiin.
Suun kautta otettavien lääkkeiden vaihtelevalle teholle on nyt tarjolla tuore ja ehkä yllättäväkin selitys.
Laaja genomitutkimus ei löytänyt homoseksuaaliselle käyttäytymiselle perinnöllistä taustaa.
Suomalaiset ovat niin omalaatuisia, että ensimmäiseksi kannattaa suunnata SISu-tietokantaan.