132 osumaa
Luontoterveyden ottaminen osaksi sairauksien ja oireiden hoitoa ja ehkäisyä on ajankohtaista. Moni luontoterveyden keskeinen käsite kaipaa kuitenkin selventämistä.
Ymmärrän, että lääkäreille on tärkeää määrittää oikea taudinkuva, kirjoittaa Riikka Suominen.
Talousajattelu on sovitettava maapallon ekologisiin reunaehtoihin, kirjoittaa Hanna Rintala.
Tuore eurooppalaistutkimus selvitti lämpiävän illmaston vaikutusta ihmisten terveyteen.
Tapio Kekki muistaa olleensa ensi kerran sienessä niin pienenä, että liikkui sananjalkojen alla. Harrastus vie nyt valtaosan vapaa-ajasta.
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Euroopan lääkäreitä edustava CPME on julkaissut linjauksen, jossa vaaditaan ilmastotoimia.
Desfluraania käytetään yleisesti myös Suomessa.
Allergiat koskettavat suurta osaa väestöstä. Jopa 25 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta allergiasta.
Maapallon pohjoiset alueet ovat erityisessä vaarassa ilmastonmuutoksen edetessä.
Taustalla oli usein pahaa oloa ja ahdistuneisuutta.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Edessämme on kolme koetinkiveä, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.
Sodat ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö.
Myyräekinokokki uhkaa Suomea samalla tavoin kuin rabies.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma yhdistää terveys- ja ympäristötavoitteet.
Kansanterveystyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä, kirjoittaa Leena Setälä.
Suomesta on kuvattu ensimmäinen Shewanella algaen aiheuttama nekrotisoiva faskiitti.
Terveydenhuoltotutkimus ei tuota patentoitavia tuotteita, vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Tuskastun, kun mietin, miten ylikuluttava ja luonnon osana olemisesta vieraantunut elämäntapamme uhkaa sekä meidän ihmisten mielenterveyttä että maapallon ekosysteemien kantokykyä.
Ihmisen sosiaalinen sukupuoli voi ja saa olla moninainen, kirjoittaa Jani Kaaro.
Jos maailma oli murroksessa 1800-luvun loppupuolella, on se muuttunut radikaalisti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Kenian lamauttava eriarvoisuus on entisestään lisääntynyt koronan myötä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Algoritmeja viritetään yhä taitavammiksi, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
Ympäristökriisin herättämien tunteiden kohtaamiseen tarvitaan työkaluja myös terveydenhuollossa. Vähättely ei tilannetta helpota.