79 osumaa
Tähän mennessä rekisteröityjä tartuntoja on reilusti yli 300.
Allergiat koskettavat suurta osaa väestöstä. Jopa 25 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta allergiasta.
Keliakiaa sairastavien riski munuaissairauksiin 19-kertainen.
THL kutsui tutkimukseen satunnaisesti valittuja 18–85-vuotiaita kautta Suomen.
Bakteeri herättää immuunivasteen, joka kohdistuu myös niveliin.
Suomessa virusta on havaittu lintujen lisäksi nisäkkäillä.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan toinen infektio on usein lievempi, silti komplikaatioita on enemmän niillä, jotka ovat sairastaneet koronan kahdesti verrattuna kerran sairastaneisiin.
Sodilla on yhtäläinen taipumus levitä siinä missä taudeillakin, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kesästä saakka riehuneen muunnoksen seuraajaksi on useita tarjokkaita, omikronia nekin.
Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.
Kunhan omikronrokotteita saadaan maahan, ne voisivat estää terveydenhuollossa tartuttavuutta nykyisiä rokotteita paremmin.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Koronan 4. aalto osoittautui aikaisempia lievemmäksi Etelä-Afrikassa. Sairaalahoitoon päätyi vähemmän potilaita, joista merkittävästi aikaisempaa harvempi tarvitsi lisähappea tai joutui tehohoitoon.
Kenian lamauttava eriarvoisuus on entisestään lisääntynyt koronan myötä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Tärkeä biofilmirakennetta ja antibiootinsietokykyä ylläpitävä tekijä on mykobakteerien biofilmimatriksiin tuottama selluloosa.
Koronarokotteet ja niistä saatava suojateho puhuttavat.
Penisilliinin keksiminen oli onnekas sattuma, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Tietoa eri koronarokotteiden tehosta Etelä-Afrikan varianttia vastaan tarvitaan lisää.
Sairaalaan joudutaan useammin, mutta rokotteen kautta tai sairastamalla saatua immuniteettia brittivariantti ei väistä.
Maailmassa on käytössä jo 10 koronarokotetta. Rokotteiden saatavuus paranee kiihtyvällä tahdilla, uskoo rokotetutkija.
Hyljinnänestolääkitys heikentää vastustuskykyä.
Hanna Nohynek pohtii, missä tilanteessa toisen annoksen antamista voisi siirtää.
Vielä ei tiedetä, estävätkö rokotteet tartunnan vai vain oireisen taudin.
Lähes kaikille muodostui vasta-aineita kuukauden kuluessa tartunnasta.
Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.
? On hyvä, että rokotteita kehitetään monessa paikassa ja moneen toimintaperiaatteeseen perustuen, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
Idea syntyi tuoreesta tiedosta, että elinsiirron saaneilla lapsilla ei ole havaittu COVID-19-tautia.
Hanna Nohynek ja hänen miehensä sairastuivat koronavirukseen maaliskuun puolivälissä.