368 osumaa
Julkisten palvelujen brändinimet eivät herätä luottamusta, kirjoittaa toimittaja Tiiamari Pennanen.
Asetusmuutos on lausuntokierroksella 5. toukokuuta saakka.
Seitsemällä uudella sote-alueella on brändinimi.
Lääkärilehti kysyi kuudelta hyvinvointialuejohtajalta, mitä palvelujen priorisoinnista on keskusteltu heidän alueellaan.
Pikkukeskosille tarvitaan lisäpaikkoja Taysiin ja Tyksiin, jotta suunniteltuja leikkauksia voidaan tehdä Husissa.
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Tällä hetkellä myös ne rokotteet, joita yksityiset toimijat voisivat pistää, ovat kuntien takana.
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Ensihoitajan ja geriatrisesti orientoituneen sairaanhoitajan työpari lähtee ensihoidon kiireettömiksi arvioiduille tehtäville.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Kansanterveystyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä, kirjoittaa Leena Setälä.
Husin yhteispäivystyspisteissä on kesän aikana juostu ja odotettu, mutta Jukka Louhijan mukaan katastrofi-sanan käyttö on liioittelua.
Taudinkuva vaikuttaa muuttuneen, ja keuhkokuumetta esiintyy aiempaa harvemmin.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Epäilyistä pyydetään ilmoittamaan THL:n tartuntatautilääkärille.
Ympäristövaikutusten tunnistaminen alkaa tiedon lisäämisellä, kirjoittaa Leena Setälä.
Hoitomalli on WHO:n uusissa mielenterveyshoidon ohjeissa.
Suomi tiivistää yhteistyötä maan sisällä ja kansainvälisesti varautuakseen terveysuhkiin.
Lisääntynyt älypuhelimilla kuvaaminen tuo haasteita potilaiden yksityisyyden säilyttämiseen.
Hallituksen suosittelemiin lapsiin kohdistuviin rajoitustoimiin on suhtauduttu nihkeästi.
Vääjäämättä jokainen kohtaa viruksen joko rokotettuna tai rokottamattomana, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Lapin kunnissa perusterveydenhuolto on vahva, koska muuta ei ole. Silti tutkimus antaa viitteitä, että tilanne on muuta maata heikompi.
Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.
Toisiolaki hidastaa ja hankaloittaa etenkin ajankohtaisten ilmiöiden tutkimusta.
Tytöt ovat saaneet rokotteen syksystä 2013 ja pojat syksystä 2020 lähtien osana rokotusohjelmaa.
Verkkopalvelu tuo aiempaa enemmän potilaita kuntoutuksen piiriin.
Aggressiivisten melanoomien määrä on kasvanut ja diagnoosi saadaan keskimäärin iäkkäämpänä kuin muualla.
? Heitä on niin vähän, että ei ole selkeitä trendejä, sanoo Harri Saxén.
Yksi yhdistävä tekijä on ikä.