56 osumaa
Vuoden alku tuo mukanaan laihdutuspuheen. Mitä jos tänä vuonna uudenvuodenlupauksesi olisi suhtautua järkevämmin painonhallintaan ja kehopuheeseen?
Talousajattelu on sovitettava maapallon ekologisiin reunaehtoihin, kirjoittaa Hanna Rintala.
Maailman mittakaavassa Suomen tilanne on hyvä.
En tiennyt tarkkaan, minkä ilon valitsin, kun otin perheeseen koiran, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Vivian Reinhold työskentelee yhdessä Suomen suljetuimmista vankiloista.
Tavoitteena tulee olla, että liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan jo varhain osaksi elämää, kirjoittaa Jarkko Heiskanen.
Tunnetko Älä laihduta —päivän ja sen teesit? Lue, mitä mieltä asiantuntijat ovat siitä.
Ukrainalainen lääkäri Iryna Zederey yrittää parhaansa mukaan hoitaa myös potilaiden stressiä ja masennusta.
Suomalaiset eivät saa tarpeeksi liikuntaa, kertovat tutkimukset. Arkiliikunta on helppo tapa lisätä päivittäistä liikuntamäärää ja hyvinvointia.
Suru tarvitsee suuren tilan ihmisessä, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Lääkärit voisivat sanoa, että autokyydit ovat karhunpalvelus lapsille, kirjoittaa toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Erilaisten räätälöitävien kuntoutusmoduulien joustava yhdistäminen on tulevaisuutta, kirjoittaa Jari Turunen.
Kotona sairastettu korona kaksinkertaisti toimintakyvyn huononemisen riskin.
Lukemattomat vanhemmat pohtivat, tätäkö vanhemmuus on: päivätyö toisaalla, illat taksikuskina?
Tilan tunnistaminen vastaanotolla voi olla haastavaa.
Useissa tutkimuksissa todettiin nimenomaan luontoliikunnan olevan mielelle hyväksi.
Liikkuminen missä tahansa muodossa on astmaatikolle hyväksi.
Henkilöt, jotka arvioivat mielensä hyvinvoinnin korkeaksi, liikkuivat ikätovereitaan aktiivisemmin, selviää tutkimuksesta.
Liikunta-aktiivisuus vähenee ensimmäisten kouluvuosien aikana myös niillä, jotka aiemmin liikkuivat paljon.
Sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta alkaisi leikata tekonivelet, selät ja tietyt syövät OYS-ervassa.
Kipukroonikot, joilla on vaikea kipuoireisto, tarvitsevat pitka?aikaisia hoitosuhteita moneen terveydenhuollon ammattilaiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Älyrollaatorin avulla läheiset ja hoitohenkilökunta voivat selvittää liikkuuko vanhus tarpeeksi.
Kotilääkäriys on vain pienen piirin toimintaa, vaikka se voisi tuoda säästöjä.
Mitokondriomoottori mykistää tehokkuudellaan, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Sairastuminen sekoittaa työikäisen aikuisen ja hänen lähipiirinsä elämän.
Henkilökunnan korvaaminen sitomisella ei kuulosta hyvältä, kirjoittaa Riitta Antikainen.
Vähäinen liikkuminen, heikko lihaskunto ja lihavuus ovat merkittäviä taustatekijöitä.
Mika Ahonen kertoo isän ajatuksia, kun perheessä on erityislapsi. Erityislapsi tuo Ahosen mukaan omat erityispiirteensä perheen elämään – se ei rajoita vaan rikastuttaa.
Vihlomisen syy on usein ikenien vetäytyminen.