Haku
Asiasana: Neuropsykiatriset sairaudet
-
Muistipotilaan masennus voi kertoa yksinäisyydestä
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden ensisijainen hoito on lääkkeetön.
-
Tupakasta vieroittamisen lääkehoitojen hyödyt ja haitat
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
-
Lääkkeetöntä hoitoa muistisairauden neuropsykiatrisiin oireisiin
Muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja. Psyykenlääkkeitä käytettäessä riskit ovat usein suuremmat kuin hyödyt.
-
Tehoavatko omega-3-rasvahapot nuorten mielenterveys- ja oppimishäiriöihin?
Lapsille ja nuorille on tehty vain vähän hoitokokeita, ja tutkimusmenetelmissä on ollut puutteita. Tutkijoiden mukaan tämän takia ei voida tehdä luotettavia päätelmiä rasvahappojen tehosta minkään sairauden osalta.
-
10 kysymystä aivojen stimulaatiohoidosta
Aivojen syvien osien stimulaatiohoitoa (deep brain stimulation, DBS) voidaan käyttää yhä useamman neurologisen ja psykiatrisen sairauden hoidossa.
-
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen
Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää ongelmien laajenemisen ehkäisemiseksi. Koulussa oppilas voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.
-
Kiireellinen lastenpsykiatrinen hoito tulee tarvittaessa kotiin
Lastenpsykiatrian jalkautuva eli kotiinsuuntautuva työskentelymalli tarkoittaa, että työntekijät arvioivat lapsen tilannetta ja tekevät hoitoon liittyviä interventioita tarpeen mukaan myös kotona, päiväkodissa tai koulussa. Yhteistyötä tehdään sekä perheen että lapsen arkeen kuuluvien tukiverkostojen kanssa.
-
Miten pidentää Parkinsonin tautia sairastavan työuraa
Vuosittain yli 300 työikäistä henkilöä sairastuu Suomessa Parkinsonin tautiin. Suurin osa heistä päätyy parin vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Työurien pidentämisen tavoite tulisi koskea myös Parkinsonin tautia sairastavia.
-
Autismi – aiheuttajageeneistä aivojen kuvantamiseen
Autismi on varhaislapsuudessa alkava, vakava kehitysvammaisuusoireyhtymä, jolle tyypillistä on kontaktinottokyvyn puuttuminen. Lasten toimintakykyä voidaan parantaa ja elämänlaatua kohentaa kuntoutuksella, kirjoittaa professori Juha Kere.