14 osumaa
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Lapset ovat vanhusten ohella yhteiskuntamme suojattomimmat jäsenet ja eniten aikuisten armoilla.
Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun.
Keskeneräisyyden sietäminen omassa ja toisten elämässä on ehkä se, mitä Suomesta nyt puuttuu, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Tutkijalla ja päättäjällä on erilainen käsitys tieteestä, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Mitä Suomessa tapahtuisi, jos rokotteiden antaminen lopetettaisiin tänään? Ei enää rokotuksia lapsille. Aikuiset saisivat pärjätä sillä rokotussuojalla, mikä heillä nyt on.
Tiedolla, sen huomiotta jättämisellä, tiedon väärinkäytöllä ja myös väärällä tiedolla on kaikilla osansa yhteiskunnallisten ilmiöiden ja poliittisten päätösten synnyssä, kirjoittaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.
Ensi vuonna moniin Kelan maksamiin etuuksiin tulee muutoksia. Esimerkiksi sairaanhoitokorvauksista säästetään.
Toisinaan julkisuuteen tulee vaatimuksia rokotusten lopettamisen puolesta. Mitä silloin tapahtuisi? Muuttuisiko Suomi turvallisemmaksi paikaksi?
Riski sairastua oli pienempi niillä lapsilla, joilla oli ollut koirakontakti ensimmäisen elinvuoden aikana.
Tuhkarokko ja raskaudelle vaarallinen vihurirokko ovat hyvän rokotuskattavuuden ansiosta käytännössä hävinneet Suomesta. Vesirokkoa vastaan on saatu immuniteetti yleensä jo lapsuudessa. Rokkotautien aiheuttamat sikiön kehityspoikkeamat ovat meillä harvinaisia.
Mitä tapahtuisi, jos päivähoidosta tai lastensuojelusta puhuttaessa siirryttäisiin emootioista asiaan, ja uhrautumisen ja tunnollisuuden sijasta puhuttaisiin tiukasti laadusta, kysyy Liisa Keltinkangas-Järvinen.