88 osumaa
Ihminen on tietoturvan vahvin lenkki, kunhan opiskelee asioita, varautuu ja muistaa epäillä.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Fimea vastaa, miksi korkean riskin itsehoitolääke on reseptivapaa.
Oulun kaupunginsairaala ja Oys suunnittelevat yhteisyksikköjä kuntoutukseen ja päivystykseen.
On inhimillistä, että tietoturvasta pyritään helposti oikaisemaan, kun varsinaisen hoitotyönkin kanssa on kiire.
Aikaisempi diagnoosi voi ehkäistä vaaratilanteita.
Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Biosimilaareista toivottiin helpotusta Suomen terveydenhuollon kustannuksiin, mutta niiden määrääminen laahaa muiden maiden perässä.
Kun potilas painaa kutsunappia, hoitaja saa hälytyksen.
Pohjoisessa on vireillä OYS:n potilastietojärjestelmän laajentaminen perusterveydenhuoltoon.
Tee se itse -keinohaimassa avoimen lähdekoodin ohjelmisto yhdistää glukoosisensorin ja insuliinipumpun toiminnan.
Työryhmä selvittää säädösmuutostarpeita.
Lakimuutosta ei ole kokonaan haudattu.
Tutkijat suosittelevat penisilliiniallergian tehokkaampaa todentamista laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käytön järkeistämiseksi.
Monet hyvätkin muutokset elämässä käännetään juoruissa negatiivisiksi, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Arne Vainio työskentelee perhelääkärinä Fond du Lac -reservaatissa.
Joka neljännen työaikaa ja joka kolmannen työnkuvaa muutettiin.
Potilastietojen saaminen organisaatiosta toiseen ei edelleenkään suju hyvin.
Jokaisella, joka lääkärin luokse hakeutuu, on todennäköisesti tälle asiaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Työkalu analysoi potilas- ja HR-tietoja ja nostaa esiin kohonneen riskin yksilöt.
Myös monen eri tietojärjestelmän käyttö aiheuttaa haasteita päivystysyksiköissä.
Luovuutta synnyttävät geneettiset tekijät saattavat sivuvaikutuksena altistaa psykiatrisille sairauksille.
Lämmin katse ja pari ystävällistä sanaa edellyttävät jaksamista, mutta eivät vie enempää aikaa kuin esineellinen kohtelu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Uusi lomake ohjaa täyttäjäänsä vinkkien ja ohjeiden avulla. Näkyviin tulevat vain haettavaa etuutta koskevat kentät.
Ihmisten tunnistaminen nimettömästä geenidatasta on osoittautunut helpoksi, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.