97 osumaa
Haluan tietää, kuka päättää, mitä tai kenen sairautta ei hoideta, kun rahat eivät hyvinvointialueella riitä, kirjoittaa lääkäri Tiia Reho. Hän ei halua hyväksyä hiljaista priorisointia terveydenhuollossa.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat, vähiten kasvatusalojen ja lääketieteen opiskelijat.
Aalto-yliopisto: Peli sopii myös kuntouttavaan työhön.
Mitä enemmän leikki-ikäiset viettävät aikaa yksin ruudun ääressä, sitä heikommat taidot ovat.
Hyvä apu ahdistukseen ovat positiiviset tunteet, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Ruumiillisesti raskaan työn vaikutukset näyttävät olevan jopa epäedullisia.
Entäpä jos perusterveyshuollon toimintakonsepti pitäisi uudistaa järeämmällä tavalla?
Lapsuusiän fyysinen kunto on tärkeä tulevaisuuden terveyttä ja liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä.
Mitä tapahtuisi, jos burnout voisi olla myös meillä oikea ja vakavasti otettava päädiagnoosi?
Epidemiologiseen monikeskustutkimukseen rekrytoitiin syntymän yhteydessä yli 2 000 lasta.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman.
Tieteen historia antaa kunnian mieluimmin valkoisille tiedemiehille, kirjoittaa Ulla Järvi.
MasterChef-kilpailun voittanut lääkäri Marjut Koiranen miettii paljon arkiruoan terveellisyyttä, mutta fine dining -menuita suunnitellessaan hän irrottelee.
Liikunta-aktiivisuus vähenee ensimmäisten kouluvuosien aikana myös niillä, jotka aiemmin liikkuivat paljon.
Kun journalismi on kiinnostavaa, hyvää ja tärkeää, se saa miettimään paitsi juttujen kohteita, myös elämää yleensä.
Sen tavoitteiksi kirjattiin kaikkia kivoja juttuja digitalisaatiosta täydelliseen tasa-arvoon, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastava Jenna Kärpänen muistuttaa, ettei sairaus aina näy ulospäin. Hän hymyilee sitä enemmän, mitä kovemmin häneen koskee.
Sairauden tekeminen näkyväksi lisää toivottavasti myötätuntoa sellaisissakin, jotka kokevat olevansa terveitä, voimakkaita ja kaikkivoipia, kirjoittaa Leena Mallat.
Tosielämän burnoutiin eivät sairastu sohvaperunat, joilla elämänhallinta on hakusessa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Leikki-ikäisten lasten pitempi ruutuaika oli yhteydessä painoindeksiin, unen kestoon sekä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.
Skitsofrenian uusiutumisjaksot vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO kiinnostui asiasta.
Aktiivisesti liikuntaa harrastanut Samuli Tani ihmetteli, miksi kunto romahti äkillisesti niin, että roskapussinkin nostaminen oli ylivoimaista.
Jos lihavuus määritellään poikkeamaksi normaalista, ulkopuoliset ryhtyvät tekemään päätelmiä myös ylipainoisuuden tai lihavuuden syistä, kirjoittaa Ulla Järvi.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Kivunhoitoon liittyvissä keskustelussa saa nykyään eniten huomiota, jos väittää lääkkeiden olevan pahasta, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Lääkärilehti kysyi lääkekannabista käsitelleen ohjelman tehneeltä toimittajalta kommentteja Eija Kalson esittämiin väitteisiin.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Alkoholin käytön pitkään jatkunut väheneminen on silti pysähtynyt.
Miksi syyllistyisin vanhenemisestani ja sairauksieni hoidosta? kysyy Leena Mallat.