3906 osumaa
Myyräekinokokki uhkaa Suomea samalla tavoin kuin rabies.
Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.
Uimari Matti Mattsson uskoi oireiden syyksi rankan päivittäisen harjoittelun.
Korona vaikutti työn tekemisen tapoihin ja määriin.
Kesästä saakka riehuneen muunnoksen seuraajaksi on useita tarjokkaita, omikronia nekin.
Ajan kanssa löytyy oma tapa elää omaa aikakauttaan, kirjoittaa Janna Rantala.
Tilannekuvan mukaan ainakaan ICT:ssä ei saada kaikkea vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi.
Helikoptereista halutaan kustannustehokkaampia, suositukset julkaistu.
Matkailijat tuovat yhä useimmiten tietämättään antibiooteille resistenttejä bakteereja, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Ensihoitajan ja geriatrisesti orientoituneen sairaanhoitajan työpari lähtee ensihoidon kiireettömiksi arvioiduille tehtäville.
Ukrainasta paennut Rada Glazunova sai kesätöitä Suomesta vammaisten hoitajana.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Uhkien määrittäminen muistuttaa joskus kahvinporoista luentaa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Monet sairastuneista syöneet erilaisia kanatuotteita, mutta yhteistä lähdettä tartunnoille ei ole löydetty.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma yhdistää terveys- ja ympäristötavoitteet.
Koronassa vietetty aika oli muistutus siitä, miten moneen kerrokseen on maailman väki pakattu, kirjoittaa Miila Halonsaari.