225 osumaa
Perinteinen jako sairaampaan Itä-Suomeen ja terveempään Länsi-Suomeen näkyy selvästi.
Psykiatrisessa konsultaatiossa koronaviruksen esiin ottaneet potilaat yrittivät muita useammin itsemurhaa.
Hallinnassa pysynyt pandemia ei ole lisännyt sydänsairastavuutta Suomessa.
Tartuntoja on todettu kaikkialla maassa, mutta pandemiaa edeltäneisiin aikoihin verrattuna vähän.
Ympäristövaikutusten tunnistaminen alkaa tiedon lisäämisellä, kirjoittaa Leena Setälä.
Raportti: Rooli on ristiriitainen.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi: Jokainen päivä huonontaa potilaan ennustetta.
Suomi tiivistää yhteistyötä maan sisällä ja kansainvälisesti varautuakseen terveysuhkiin.
Taudin läpikäyneet tanskalaisnuoret raportoivat myös lyhytaikaisia oireita vähemmän kuin terveinä pysyneet.
Omikron vie iäkkään sairaalahoitoon yleistilan laskun myötä.
Rokotus vähentää sydäntapahtumia.
Tuntuu hyvältä, että tähän mennessä 18 000 venäläistä terveydenhuoltoalan ammattilaista ovat vedonneet sodan lopettamiseksi.
Kanadalaistutkimuksessa lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö kasvoi ensimmäisen pandemiavuoden lopulla.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö romahti maailmanlaajuisesti.
Hybridityö vähentää kroonista työväsymystä.
Taide onkin kuin käänteinen panoptikon, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Aikaisemmin sairastettu COVID-19 suojaa kohtalaisesti myös omikronmuunnoksen aiheuttamalta uusintainfektiolta, ja vakavalta taudilta hyvin.
Syy on epäselvä ja vaatii lisätutkimuksia, mutta koronapandemiaan on ajallinen yhteys.
Koronarajoitusten purku päästää myös nuhakuumeet liikkeelle.
Taustalla on veriplasman heikentynyt saatavuus.
Alueelliset vaihtelut mikrobilääkeresistenssissä ovat suuria EU:n ja Euroopan talousalueen maissa.
Epätietoisuus ja luottamuksen puute päättäjiin ja asiantuntijoihin on pelottava kehityssuunta, joka vie osan kansalaisista sometiedon hämärille vesille.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Kotona sairastettu korona kaksinkertaisti toimintakyvyn huononemisen riskin.
Hallituksen suosittelemiin lapsiin kohdistuviin rajoitustoimiin on suhtauduttu nihkeästi.
Muutokset yli 80-vuotiaiden sosiaalisissa suhteissa pandemian aikana ovat olleet hyvin moninaisia.
Vääjäämättä jokainen kohtaa viruksen joko rokotettuna tai rokottamattomana, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Koronan 4. aalto osoittautui aikaisempia lievemmäksi Etelä-Afrikassa. Sairaalahoitoon päätyi vähemmän potilaita, joista merkittävästi aikaisempaa harvempi tarvitsi lisähappea tai joutui tehohoitoon.
Useimmille työikäisille pandemia-ajan aivosumu tuskin jättää pysyviä jälkiä ajatteluun tai muistiin.
Toisiolaki hidastaa ja hankaloittaa etenkin ajankohtaisten ilmiöiden tutkimusta.