253 osumaa
– Teknologia on minusta lupaavaa, kertoo syöpätautien professori Akseli Hemminki.
Yhteishenki saa kiitosta ja kasvavat ryhmäkoot moitteita, kun viiden lääkiksen opiskelijat arvioivat omia yliopistojaan.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
Harvinaisten kromosomimuutosten ja yksittäisten geenimuutosten tutkimisesta tarvitaan lisää kokemusta.
Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon saattaminen oikeaan muotoon, arvioi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.
Vähättelemättä digitalisaation mahdollisuuksia, onko meiltä unohtumassa, että miten tärkeää potilaalle on kuulluksi tuleminen, kysyy Satu Salonen.
Ylidiagnostiikan takana on kolme asiaa: lääketieteen kehitys, kaupalliset intressit ja potilaiden epärealistiset odotukset.
EU kiristää terveydenhuollon laitteiden valvontaa.
Myynnissä on valmisteita, joissa on päivittäisiin saantisuosituksiin nähden jopa satakertaisia määriä biotiinia.
Työkalun ideana on, että se suojaa hermoja ja verisuonia.
Mittausmenetelmä voi kehittäjien mukaan edistää paitsi toipumista, myös pelastaa ihmishenkiä.
Älyrollaatorin avulla läheiset ja hoitohenkilökunta voivat selvittää liikkuuko vanhus tarpeeksi.
Kuvayhteyden kautta hoitaja näkee asiakkaan voinnin ja sen, että lääke tulee otetuksi.
Sairaaloiden kilpailun vaikutus terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun on epäselvää, toetaa Sirkku Jyrkkiö.
Hallitus aikoo leikata sote-kulujen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Mitä sanovat terveystaloustieteen professorit? Pilvilinna joka romahtaa ? vai totta vuonna 2029?
Visiot voivat ajankohtaistua pikemmin kuin uskommekaan, kirjoittaa Krista Nuotio.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Tutkijat pitävät tuloksia tärkeänä askeleena.
Kun lääketiede ei löydä selitystä potilaan oireelle, muuttuu se selittämättömäksi, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Noin puolet sydäninfarktipotilaista jättää ainakin osan heille määrätyistä ennustetta parantavista sydänlääkkeistä käyttämättä.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Myötätuntoa voi levittää pienin keinoin: Kiinnitä huomio. Tunnustele. Tulkitse. Ota huomioon ihmisen arvomaailma.
Jos koulutusmäärät eivät muutu, työmarkkinoille tulee 2020-luvun lopulla vuosittain ainakin 400 lääkäriä enemmän kuin sieltä lähtee.
Leikkauspöydällä ihminen muuttuu esineeksi. En ole enää Satu, olen aneurysma, kirjoittaa Satu Salonen.
Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.