Haku
Asiasana: Geriatria
-
Alzheimer-potilaan kyky arvioida vointiaan heikkenee yllättävän varhain
Tautiin sairastuneiden käytösoireet olivat yleisempiä kuin luultiin jo taudin alkuvaiheessa, kertoo väitöstutkimus.
-
Aikuisneuvola voi vähentää laitoshoidon tarvetta
Raahen kokemusten perusteella 65 vuotta on hyvä ikä neuvolakäynnille.
-
Kirja valottaa uskomushoitojen ihmemaata
Edzard Ernstin kirja läpivalaisee tehokkaasti ja armotta homeopatian hyödyt ja haitat sekä harjoittajien motiivit, kirjoittaa Timo Strandberg arviossaan teoksesta A Scientist in Wonderland.
-
Päivystys on päivystyshoitoa varten
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
-
Vanhuksille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää terveyspalvelujen tarvetta
? Iäkkäiden omien hoitosuositusten laatiminen auttaisi tekemään parempia lääkevalintoja, toteaa tutkija Johanna Jyrkkä Fimeasta.
-
Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin?
Nykyinen kotihoidon hoitajamitoitus jättää sijaa väärin otetuille tai ottamatta jätetyille lääkkeille, kaatuilulle ja eksyilylle, kirjoittaa LT, geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri.
-
Monipilleri vai monopilleri?
Ajatus ?monipillerin? hyödystä valtimotautien ehkäisyssä terveillä ihmisillä saa tukea tuoreesta tutkimuksesta. Joskus tosin monopillerikin riittäisi.
-
Työikäisiä lääkäreitä on liki 21 000
Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli vuoden 2016 alussa 20 970 eli maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden.
-
Verisuonitaudin riskitekijät muistisairaalla – onko niitä?
Tutkimus ei kerro suoraan sitä, kannattaako muistisairaan korkeaa verenpainetta tai kolesterolia hoitaa tai jättää hoitamatta. Vanhusväestö on heterogeeninen, ja hoitopäätökset tulee tehdä yksilöllisesti.
-
Merkitseekö ikääntyminen vääjäämättä monilääkitystä?
Suomalaisilla kotona asuvilla ikäihmisillä on käytössä keskimäärin 4?6 lääkettä, laitoksissa asuvilla 7?9.