Haku

Asiasana: Glukoosi

  • Väitös: Insuliinihoidon lihottavaa haittavaikutusta voidaan ennakoida

    Kun tiedetään, ketkä tyypin 2 diabetespotilaista ovat erityisen taipuvaisia insuliinin aiheuttamaan painonnousuun, heille voidaan valita erilaisia hoitomuotoja.

    Uutiset 23.3.2015

  • Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

    Tutkimuksessa havaittiin myös, että jos ylipainoinen lapsi kantaa PNPLA3-geenin muunnosta, hänen plasman maksaentsyymipitoisuutensa olivat korkeammat kuin muilla lapsilla.

    Uutiset 10.3.2015

  • Uusi lääkehoito metabolisen oireyhtymän hoitoon?

    Tutkimuksessa hiiret, joiden hapenpuutevaste käynnistettiin estämällä säätelyentsyymin toiminta lääkkeellä, olivat laihempia ja niillä oli vähemmän rasvakudosta ja sen tulehdusta, matalampi kolesteroli eikä ollenkaan maksan rasvoittumista.

    Uutiset 3.3.2015

  • Tramadoli voi aiheuttaa hypoglykemiaa

    Tramadoli vaikuttaa aktivoimalla opioidireseptoreja ja estämällä serotoniinin ja norepinefriinin takaisinottoa. Kummallakin mekanismilla tiedetään olevan vaikutusta glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn.

    Uutiset 12.2.2015

  • Saako ylipainoisen diabeetikon paino nousta raskaudessa?

    "Ylipainoisen naisen, jonka painoindeksi on yli 30, kannattaisi laihduttaa jo ennen raskautta."

    Uutiset 9.2.2015

  • Tulkoon vaikeus!

    Missä on ilo ja into kehitellä uutta potilaiden kanssa, näiden hyväksi?

    Kommentit 12.12.2014

  • Kännykkä ja aivosyöpä – huoli kasvaa

    Tuoreen verkossa julkaistun tutkimuksen mukaan kännykkää yli 25 vuotta käyttäneen henkilön aivosyöpäriski oli kolminkertainen verrokkeihin nähden.

    Lääkärin ääni 24.11.2014

  • Siilinjärvellä vuoden 2014 laatuterveyskeskus

    Vuoden 2014 laatumittaukseen osallistui 28 terveyskeskusta ja vertailussa oli kaikkiaan 5 573 potilaan hoitotasapaino.

    Uutiset 24.11.2014

  • Tulkoon vaikeus!

    Huolimatta suurista puheista, suomalaiset terveysteknologian ekosysteemit ovat jääneet powerpoint-tasolle. Todellista käyttöönottoa edistävä kehitystyö ei ole FirstBeatia lukuunottamatta tainnut kertaakaan päästä pilottia pidemmälle. Jo pilottitutkimukseksi pääsy edellyttää startupilta uuvuttavia neuvotteluja, joissa terveydenhuollon repliikit pääsääntöisesti ovat seuraavia: ?näitä nyt on, en ole kuullut eikä kiinnosta?, ?missä on tämän tekeleen näyttöön perustuvuus?, ?kiva mutta en voi päättää tällaisista asioista? ja ?hienoa otetaan tuo käyttöön meille (mutten koskaan vastaa jatkoviesteihin)?. Olen itse kuullut kaikki mainitut. Varsinainen implementointihan alkaa vasta pilotista. Moista en ole kuullut vielä tapahtuneen. Raadollisinta ehkä on, ettei suomalaisia lääkäreitä kerta kaikkiaan kiinnosta. Asiaa selvittänyt talouden ja käyttäytymisen tutkija ihmetteli hiljan, ettei etsimälläkään löydä uusia teknologioita aktiivisesti kokeilevia lääkäreitä ja väitti, että olen ainoa. Tuskinpa, mutta jostain havainto kielii. Parin pilottivuoden ja kommunikeavuoren jäljiltä ?mHealth Suomi? siis nököttää hype-syklin pettymysten alhossa. Hype-käyrä tai sykli (hype cycle, Gartner cycle) on konsulttiyritys Gartnerin kehittämä ja tuotteistama kuvaus implementaation dynamiikasta. Se on muodoltaan karikatyyri insuliinin kaksivaiheisesta erityksestä glukoosirasituksessa: nopeaa ja jyrkkää nousua seuraa lakipiste (peak of inflated expectations), nopea lasku (trough of disillusionment), jonka jälkeen alkaa hitaampi nousu (slope of enlightenment) joka sitten tasoittuu (plateau of productivity). Gartnerin sykli sisältää ajatuksen, että tuotteiden kehitys jatkuu vaikka hype haihtuu, ja että usein vasta tällöin valikoituvat menestyjät. Se muistuttaa, että ?ei siitä taaskaan mitään tullut? on illuusio siinä missä hypekin. On surkuhupaisaa, jos hankkeen panokset asetetaan epäolennaisimpaan eli alkupamaukseen ? siihen, että saadaan medianäkyvyyttä. Tyypillisesti mukaan haalitaan ?isoja nimiä? muttei selvitetä, ovatko nämä todella valmiita resursoimaan hankkeeseen julkistamisvaiheen valokuvaa enempää. Varsinainen raaka kenttätyö, esim. vastaanhangoittelevien ammattilaisten opastaminen, kuunteleminen ja motivoiminen, jää ikäväksi sivuseikaksi. Kun startup sitten on aallonpohjalla, todetaan että ei lentänyt. Surullisimpia ovat institutionaaliset rahoittajat, joiden työskentelyä dominoi formaatti: hakemuksien sananmuodon ja excelien on oltava oikeanlaisia ja raportointia tulee tehdä raportoimasta päästyä. Byrokratian määrä suhteessa tarjolla olevaan rahoitukseen on tyypillisesti tolkuton. Varsinaiselle paneutumiselle itse agendan edistämiseen ?ei ole resursseja?. Ei resursseja vai ei osaamista? Toinen akatemian ja bisneksen ammattilainen kuvasi tilannetta seuraavasti. Kun Suomessa, EU:ssa, hinkataan monenkeskeisiä kompromisseja ja tarjoillaan usealle vuodelle venytettyä niukkuutta, hävitään varmasti projekteille, joissa alkuintoilun ja pilottien jälkeen ollaan oikeasti valmiit korjaamaan virheitä ja saattamaan toimintakelpoinen tuote nopeasti markkinakelpoiseksi. Yllättävän usein lääkärit keskittyvät marisemaan huonoista olosuhteista. Liian kiire on tietenkin aina. Ja jos pitää jotain ylimääräistä ryhtyä testaamaan niin ehei näillä liksoilla! Ja kun tuote ei ole heti valmis, niin ?yök en koske?. Missä on ilo ja into kehitellä uutta potilaiden kanssa, näiden hyväksi? Aina kun näitä mietin, alan suunnitella omaa puljua, jossa asiat tehtäisiin toisin. Enlightenment voisi olla hyvä nimi.

    Uutiset 20.11.2014

  • Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

    Suomessa raskausdiabetes diagnosoitiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012.

    Tutkittua tietoa 20.11.2014