Luontoa terveydeksi!

Olen allerginen biologi. Perhoskärpänen puri alle kymmenkesäisenä ja kasvit tulivat mukaan teini-iässä. Vielä nelikymppisenä elän ja hengitän luonnosta, sillä työt ja harrastukset rytmittyvät ötököiden ehdoilla.

Immuunijärjestelmäni ei ymmärrä luontoa samalla tavalla. Nurmipuntarpää aloittaa piinan juhannuksen alla: nenä vuotaa ja silmissä kutina äityy joskus niin pahaksi, että hierominen muuraa ne umpeen. Menen silti sinnikkäästi kukkiville kedoille ja pientareille, sillä pieni pullo Lomudalia rauhoittelee pahimmat oireet.

Säännöllinen ’luontoaltistus’ ei ole pahentanut armeija-aikana todettua heinäallergiaa. Tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että nyt veressäni virtaa vasta-aineita myös perhosproteiineille. Elimistöni pitää siis perhosiakin tunkeilijoina, joita vastaan on syytä varustautua!

Missä vika, sillä eiväthän siitepölyt ja perhoset voi mitenkään olla aitoja terveysriskejä?

Luonnontieteilijän näkökulmasta syy on selvä: kymmenien tuhansien sukupolvien aikana koulittu immuunipuolustus on yhtä hukassa kuin ihmisten yhteys luontoon, jonka monimuotoisuus hupenee järkyttävää vauhtia elämän historian kuudennessa sukupuuttoaallossa.

Se uhkaa myös terveyttämme. Luontaisen vastustuskykymme perusta on varsinkin maaperän kierrättäjäbakteereissa sekä iholla ja limakalvoilla elävässä monimuotoisessa mikrobilajistossa. Allergioiden ja muiden sivilisaatiosairauksien yleistyessä tutkijat puhuvat yhä vahvemmin äänenpainoin biodiversiteettihypoteesista. Näkymättömän ’lumon’ kato näkyy vastaanotoilla: steriili ympäristö sairastuttaa.

Viime kesänä kuopuksemme otti tuntumaa puutarhanhoitoon tunkemalla maata suuhunsa. Jo muutamassa grammassa on miljoonittain bakteereja, viruksia, sädesieniä, alkueläimiä, änkyrimatoja, sammal- ja petopunkkeja sekä monenlaisia loisia. Hyi sentään, kavahtaa moderni uraäiti, vaikka juuri nämä luovat lapsen luontaisen vastustuskyvyn perustan ja tuottavat aikanaan todennäköisesti terveemmän aikuisen.

Onneksi vaimoni on viisas ihminen, oikea Homo sapiens! Mullansyöjäpojallamme ei ole allergiaa.

Kimmo Saarinen
Kirjoittaja on 42-vuotias Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja, joka päätoimenaan vie Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 luontoviestiä allergisen väestön pariin.

--------------------------

Onko sinulla kysyttävää allergiasta: Kysy allergiasta, lääkäri vastaa

Oletko jo lukenut nämä?