9 myyttiä auringonotosta

9 myyttiä auringonotosta Kuva 1 / 1

Arvioidaan, että vuonna 2025 noin 2 300 ihmistä sairastuu vuosittain melanoomaan Suomessa. Tämä on 61 prosenttia enemmän kuin nykyään.

Syynä lukujen kasvuun on se, että auringolle altistutaan yhä enemmän. Vuoden 2025 keski-ikäiset ja iäkkäät ovat eläneet lapsuutensa ja nuoruutensa aurinkoa palvovassa kulttuurissa.

On arvioitu, että jopa 95 prosenttia melanoomista voitaisiin ehkäistä järkevällä aurinkokäyttäytymisellä. Melanooman tärkein syy onkin auringossa palaminen ja suuret äkilliset annokset UV-säteilyä.

Auringonotosta ei silti mielellään luovuta. Siksi onkin aika kumota auringonottoon liittyviä myyttejä ja miettiä, miten aurinkoa otetaan turvallisesti.

Myytti 1: Punoittava iho ei ole palanut

Moni mieltää palaneensa vasta, kun iho hilseilee tai on rakkuloilla. Näin asia ei kuitenkaan ole, sillä lieväkin punotus tarkoittaa, että iho on palanut. Palanut iho puolestaan lisää riskiä sairastua ihosyöpiin. Itse asiassa sekä ihon punotus että rusketus ovat merkkejä siitä, että auringon ultraviolettisäteily on päässyt vaurioittamaan ihoa.

Myytti 2: Aurinkoa pitää ottaa, että saa riittävästi D-vitamiinia

On totta, että auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta iholla käynnistyy D-vitamiinin tuotanto. Se ei kuitenkaan ole totta, että auringossa pitäisi makoilla tunti tolkulla D-vitamiinin muodostumiseksi. Riittää, että ihminen saa 10–15 minuutin ajan auringon valoa kasvoilleen muutaman kerran viikossa huhtikuun – syyskuun välisenä aikana.

Ihminen ei edes voi saada ylen määrin D-vitamiinia auringosta. Liiallinen auringonvalo hajottaa ihossa muodostuneen D-vitamiinin esiasteen.

Myytti 3: D-vitamiinin syöminen ennen auringon ottoa suojaa ihoa palamiselta

D-vitamiini ei suojaa ihoa palamiselta.

Myytti 4: Rusketus suojaa ihoa palamiselta

Tämä on tavallaan totta, mutta ruskettuneen ihon suojakerroin on vain 2–4 luokkaa. Kesällä suojakertoimen pitäisi olla yli 30. Rusketuksen antama suoja on siis hyvin heikko.

Myytti 5: Solariumissa käynti suojaa ihoa auringolta

Kuten edellä todettiin, rusketus on huono aurinkosuoja. Lisäksi rusketuksen hankkiminen solariumista ei ole yhtään turvallisempaa kuin auringonotto. Se, kuinka paljon vaurioita syntyy, riippuu laitteen tehosta, ajasta solariumissa ja ihon laadusta. Solariumissa ei saisi olla niin kauan, että iho alkaa punottaa. Solariumin käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta, eikä Säteilyturvakeskus suosittele sitä tätä vanhemmillekaan.

Myytti 6: Suositusten mukaan auringossa voi olla keskipäivällä 20 minuuttia

Ihon palaminen on yksilöllistä. Osa voi olla keskipäivän auringossa suojatta tunninkin toiset vain muutamia minuutteja. Siksi jokaisen pitäisikin opetella, mitä oma iho kestää. Alla olevasta kuvasta voit tulkita, mihin ihotyyppiin sinä kuulut. Huomioi, että tuntomerkeissä on mainittu vain yleisimmät ja variaatioitakin voi olla. Ensimmäiseen ja toiseen tyyppiin kuuluvien täytyy suojata ihonsa tarkasti. 

Eurooppalaiset kuuluvat useimmiten neljään ensimmäiseen ihotyyppiin. Kolmannes suomalaisista kuuluu tyyppeihin I tai II ja noin puolet tyyppiin III. Vain joka kymmenes on IV-tyyppiä, joka on vallitseva Etelä-Euroopassa. Lue lisää Säteilyturvakeskuksen sivuilta.

Myytti 7: Auringossa palaminen kuuluu lapsuuteen

Ei ainakaan pitäisi kuulua. Kaikkein vaarallisinta on polttaa iho monta kertaa lapsuuden aikana. Tämä johtuu siitä, että lapsen ihon solut eivät ole kehittyneet kunnolla. Jos lapsena iho palaa monta kertaa, ihosyövän riski kasvaa.

Myytti 8: Pilvisellä säällä ei voi palaa

UV-säteily läpäisee myös pilviverhon. Siksi auringolta pitää suojautua pilvisinäkin päivinä, jos UV-säteilyn määrä on suuri.

Myytti 9: Auringon ottaminen kaunistaa

Tämä voi olla totta lyhyellä aikavälillä. Auringon kevyesti päivettämä iho on tämän hetkisten kauneusihanteiden mukainen.

Pitkällä aikavälillä ihon paahtaminen auringossa ei kuitenkaan tee kauniiksi. UV-säteily vanhentaa ihoa ja voi aiheuttaa ihosyöpien lisäksi muitakin ihosairauksia, kuten ruusufinnin ja punahukkaa.

Turvallisesti auringossa

Miten auringosta voisi sitten nauttia turvallisesti? Ensinnäkin iho pitäisi suojata auringolta. Suojana voi käyttää voiteita, aurinkovarjoja, vaatteita ja päähineitä. Niiden, joiden ihotyyppi on 1 tai 2, kannattaa käyttää voidetta, jonka suojakerroin on yli 30. Voidetta pitäisi muistaa lisätä päivän mittaan, etenkin jos käy välillä uimassa. Vaikka voide olisikin vedenkestävää, se lähtee helposti pois kuivaamisen aikana.

Myös silmät pitäisi muistaa suojata aurinkolaseilla ja hatulla. Suuri UV-säteily voi aiheuttaa kipeän tulehduksen, jota kutsutaan lumisokeudeksi. Pitkäaikainen altistus voi puolestaan aiheuttaa silmiin sameutumia. Vaurio on pysyvä ja voi johtaa lopulta harmaakaihiin ja näön heikkenemiseen. Lue lasten silmien suojaamisesta täältä.

Ihomuutosten tarkkailu on myös oleellinen osa ihon hoitoa. Lääkäriin pitäisi mennä, jos iholla oleva luomi

➤ alkaa kasvaa
➤ haavautuu, kutiaa tai muuten ärsyyntyy
➤ on rajoiltaan epätarkka ja epäsäännöllinen
➤ on väriltään sinertävän musta tai punertava
➤ saa ympärilleen uusia luomia

Jokaisen kannattaisikin opetella, mitä oma iho kestää ja elää sen mukaan. Ihoa ei pidä päästää edes punottamaan. Vaikka kipu tuntuu vain hetken, vaikutukset voivat ulottua paljon pidemmälle.

Lähde:
Säteilyturvakeskus 

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Katja Kojo
tutkija
Säteilyturvakeskus

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi