Aivolisäkekasvaimet vaikuttavat monen elimen toimintaan

Aivolisäkekasvainta voidaan epäillä esimerkiksi näkökyvyn heikkenemisen perusteella, selittämättömän päänsäryn yhteydessä tai silloin, kun ilmaantuu hormonihäiriöihin sopivia oireita, kuten kuukautiskierron häiriöitä tai maidon erittymistä, tai miehellä sukupuolista haluttomuutta.

Aivolisäke on pikkuinen rauhanen, kooltaan vain noin 12 x 8 mm ja painoltaan puolisen grammaa. Se sijaitsee silmien näköhermojen risteytymän alapuolella melko lailla keskellä päätä. Vaikka rauhanen on pieni ja kevyt, se tuottaa tärkeitä hormoneja, jotka säätelevät monia ihmiskehon toimintoja. Aivolisäkehormonit vaikuttavat mm. kilpirauhas-, lisämunuais- ja sukuhormoneihin ja sitä kautta näiden elinten toimintaan. Aivolisäke erittää myös prolaktiinia (maitohormonia), joka saa aikaan maidonerityksen imetyksen aikana.

Aivolisäkkeessä voi olla monenlaisia kasvaimia, pieniä tai suuria. Aivolisäkekasvain voi tuottaa liikaa jotain aivolisäkehormonia. Kookas aivolisäkekasvain voi toisaalta tukahduttaa aivolisäkkeen normaalin hormonineritystoiminnan, jolloin yhtä tai useampaa aivolisäkehormonia ei synny tarpeeksi. Tämä johtaa erilaisiin oireisiin sen mukaan, mistä hormonista on puutosta. Kookas aivolisäkekasvain voi myös aiheuttaa päänsärkyä tai painaa näköhermoja, jotka kulkevat aivolisäkkeen kohdalla, ja siitä voi seurata näkökentän puutos tai näön hämärtyminen.

Milloin aivolisäkekasvainta on syytä epäillä?

Aivolisäkekasvaimet ovat yleensä hyvänlaatuisia ns. adenoomia. Ne eivät ole aivan harvinaisia – niitä esiintyy yhdellä henkilöllä 10 000:sta. Aivolisäkekasvainta voidaan epäillä esimerkiksi näkökyvyn heikkenemisen perusteella, selittämättömän päänsäryn yhteydessä tai silloin, kun ilmaantuu hormonihäiriöihin sopivia oireita, kuten kuukautiskierron häiriöitä tai maidon erittymistä, tai miehellä sukupuolista haluttomuutta. Joskus aivolisäkekasvain voi aiheuttaa kortisolihormonin liikaerityksen, jonka oireita ovat mm. verenpaineen nousu, kasvojen pyöristyminen ja rasvakudoksen kertyminen niskaan ja vyötärölle sekä mustelmataipumus.

Aika usein oireeton pieni kasvain aivolisäkkeessä todetaan sivulöydöksenä aivojen magneetti- tai tietokonekuvauksen yhteydessä. Löydös on syytä selvittää mutta yleensä asialla ei ole kiirettä. Sattumalta todetut pienet aivolisäkekasvaimet eivät yleensä vaadi hoitoa.

Diagnosointi ja hoito

Joskus taudinmääritykseen ei päästä aivan helpolla. Oireita on monenlaisia, ja siksi on usein otettava monta hormoninäytettä, ennen kuin epäily aivolisäkkeen sairaudesta varmistuu. Aivolisäkkeen tietokone- tai magneettikuvaus paljastaa luotettavasti mahdollisen aivolisäkekasvaimen.

Jos aivolisäkekasvain painaa näköhermoa, tarvitaan leikkausta, joskus nopeastikin. Myös silloin, kun aivolisäkasvain tuottaa ylimäärin hormonia, se tulee leikata. Poikkeus tästä on maitohormonia tuottava aivolisäkekasvain, jota yleensä hoidetaan lääkkein. Pieniä kasvaimia ei aina tarvitse hoitaa lainkaan, vaan ainoastaan seurata.

Aivolisäkekasvain voi myös johtaa pysyvään aivolisäkehormonien puutokseen. Silloin hormonipuutokset korvataan sopivin lääkkein. Kaikkia puuttuvia hormoneja voidaan korvata lääkkeenä annettavilla hormonivalmisteilla.

Tarkastanut:
Marja Aira
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Lue lisää jutun aiheesta