Enterorokko on syksyn kuumetauti

Enterorokko on syksyn kuumetauti Kuva 1 / 1

Enterorokko on erityisesti loppukesän ja syksyn kuumetauti, johon liittyy rakkuloita ja näppylöitä muun muassa suussa, käsissä ja jaloissa. Oireidensa takia enterorokkoa kutsutaankin käsi- ja suutaudiksi.

Enterorokon tavallisin aiheuttaja on coxsackie A16 -virus, mutta samantyyppistä oireistoa voivat aiheuttaa myös muut enterovirukset.

Enterovirukset nousivat keskusteluun syksyllä 2014, kun TYKS:in lasten ja nuorten klinikalla hoidettiin viittä lasta, joiden sairauden aiheutti Suomessa aiemmin harvinainen enterovirus D68. Taudinkuvaan kuuluvat yskä ja hengityksen vaikeutuminen. Tällaisia ongelmia aiheuttavat tavallisemmin rinovirukset, jotka ovat enteroviruksen sukulaisia.

Kyseinen enterovirustyyppi on sama, jonka epäillään olleen osallisena 11 lapsen kuolemassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa tämän syksyn (2014) aikana. Suurin osa potilaista on astmaa sairastavia lapsia.

Tämä on herättänyt huolta myös Suomessa. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä. Sekä enterovirus D68 että muut entero- ja rinovirukset aiheuttavat yleensä lieviä infektioita. Yleisyytensä takia kaikilla suomalaisilla on todennäköisesti jossain vaiheessa elämäänsä jonkin enteroviruksen aiheuttama flunssa.

Astmaa sairastavien lasten vanhemmilla tulee kuitenkin olla kotihoito-ohjeet astmalääkkeiden annostelusta virusinfektioihin liittyvien hengitysoireiden yhteydessä. Jos hengenahdistus ei mene ohi kotona annettavilla astmalääkkeillä, tulee lääkärin arvioida tilanne heti.

Miten enterorokko tarttuu?

Sairaus tarttuu pisaratartuntana, kosketuksen välityksellä ja ulosteen kautta. Tämän takia käsien pesu on tärkeää taudin leviämisen ehkäisemisessä.

Voiko enterorokko tarttua aikuisiin?

Enterorokko on yleisin alle 10-vuotiailla lapsilla, mutta se voi tarttua myös aikuisiin. Sairastumiseen vaikuttaa henkilön vastustuskyky, mahdollinen immuniteetti tietylle enterovirukselle ja se kuinka tiiviissä kontaktissa henkilö on sairastuneen kanssa.

Onko lapsen ja aikuisen tartunnoissa eroa?

Enterorokko ei ole samanlainen kuin vesirokko, joka voi olla aikuiselle vaarallinen. Se ei siis yleensä tule aikuiselle sen pahempana kuin lapsellekaan.

Millaisia oireita enterorokko aiheuttaa?

Enterorokko ei tule perheessä välttämättä samanlaisena kaikille. Jotkut saattavat saada rakkoja ja toiset lievän flunssan.

Oireita voivat olla:

➤ kurkkukipu

➤ kuume

➤ vatsaoireet, ripuli

➤ suutulehdus, rakkuloita poskien ja kielen limakalvolla

➤ rakkulainen ihottuma käsissä ja jaloissa, imeväisillä myös vaippa-alueella

Miten oireet etenevät?

Enterorokon itämisaika on 3–7 päivää tartunnasta. Suuoireet alkavat yleensä pari päivää ennen ihottumaa.

Joskus infektio voi ilmetä vain suutulehduksena. Silloin puhutaan herpangiinasta, koska tauti muistuttaa herpesviruksen aiheuttamaa suutulehdusta.

Enterorokko ei aiheuta yleensä kutinaa ja rakkulat painottuvat käsiin ja jalkoihin. Tosin aikuisilla rakkulat voivat olla kovasti kutisevia.

Enterorokko paranee hyvin ja on pitkälti samankaltainen kuin muutkin flunssasairaudet. Paranemisvaiheessa iho voi hilseillä.

Miten hoidetaan?

Enterorokko on useimmiten lievä tauti ja paranee hyvin itsestään noin 10 päivässä. Varsinaista lääkitystä enterorokon hoitoon ei ole kehitetty. Tulehduskipulääkkeet kuitenkin helpottavat sekä päänsärkyä että muita enterovirusinfektioon liittyviä kipuja.

Suun rakkulat saattavat olla aristavia, ja syöminen siksi hankalaa. Jos näin on, potilaalle kannattaa antaa nestemäistä ravintoa. Rakkulaista ihoa voi hoitaa perusvoiteella.

Toisinaan entrovirusinfektioihin liittyy korkea kuume, voimakas päänsärky sekä niskajäykkyys merkkinä aivokalvontulehduksesta. Tämä aivokalvontulehduksen muoto on kuitenkin vaaraton ja paranee itsestään. Joskus oireet voivat olla kuitenkin niin voimakkaat, että tilanne vaatii sairaalatutkimuksia, mm. selkäydinnestenäytteen ottoa lannepiston avulla.

Lähteet:
Terveyskirjasto: Enterorokko
Helsingin Sanomat:
Harvinainen virus varmistui sairaala­hoitoon joutuneilla lapsilla Turussa
Sairas lapsi: Enterorokko

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Ville Peltola
lasten infektiolääkäri

Kuva:
Panthermedia

Lue myös: Tunnista nielutulehdus (angiina)

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi