Itsemurhariski masennuspotilailla monisatakertainen sairaalahoidon jälkeen

Itsemurhariskiin vaikuttaa masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne.
Adobe
Itsemurhariskiin vaikuttaa masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne.

Masennuspotilaiden itsemurhariski on suurimmillaan kolmen ensimmäisen päivän aikana psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen.

Riski on tällöin 330-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Ensimmäisten päivien jälkeen itsemurhariski pysyy edelleen suurena, mutta pienenee tasaisesti ajan myötä. 

Tämä selvisi laajassa suomalaisessa tutkimuksessa , jossa kartoitettiin masennuspotilaiden sairaalahoidon jälkeen tapahtuneita itsemurhia. Tutkimuksen potilaat olivat masennusdiagnoosin saaneita ja olivat sen vuoksi olleet psykiatrisessa sairaalahoidossa.

Masennuksen vaikeusaste vaikuttaa itsemurhariskiin

Psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen on itsemurhakuoleman riskin tiedetty jo entuudestaan suureksi potilaan siirtyessä avohoitoon. Nyt uuden tutkimuksen laaja aineisto antoi tarkemman kuvan hoidon riskivaiheista.

Tutkimus antaa myös hoitoon liittyvän päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa itsemurhakuoleman riskitekijöistä sekä aikaikkunoista, joissa nämä vaikuttavat.

– Sairaalahoitoon ohjataan usein nimenomaan itsemurhavaaran vuoksi. Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että vaara ei aina ole ohitse sairaalahoidon päättyessä. Siirtymävaihe sairaalasta avohoitoon on kriittinen ajanjakso, kertoo Husin psykiatrian ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Erkki Isometsä tiedotteessa .

Itsemurhariskissä painottuu lyhyellä aikavälillä erityisesti potilaan masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne. Näitä tekijöitä ei ole aiemmissa tutkimuksissa kartoitettu.

– Tutkimus puhuu mielestäni vahvasti sen puolesta, että sairaalan ja avohoidon tiivis yhteistyö on tärkeää. On myös olennaista varmistaa, että masennuksen hoito on ollut sairaalassa tuloksellista, Isometsä sanoo.

Kaikista masennuspotilaista vain pieni vähemmistö hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, enemmistö on avohoidossa.

Tutkimus perustuu rekisteritietoihin kaikista Suomessa masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa 1996–2017 olleista eli yhteensä 91 161 masennuspotilaan 193 197 hoitojaksosta. Näistä potilaista 1 976 menehtyi itsemurhaan pisimmillään kaksivuotisessa seurannassa.

Tutkimuksen 22 vuoden ajanjakson aikana itsemurhakuolleisuus on Suomessa kokonaisuudessaan merkittävästi vähentynyt, myös masennuspotilaiden itsemurhakuolemat. 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.