Suomalaisten työhyvinvointi jatkaa heikentymistään.
Työterveyslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan suomalaisten tunne omasta työkyvystä on heikentynyt ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Joka neljäs tai useampi koko työuupumusoireita loppuvuodesta 2022.
Työn imua koetaan keskimäärin enää kerran viikossa.
Työn imua kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä.
Työterveyslaitoksen mukaan työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä.
Nuorten työhyvinvointi erityisen huonoa
Voimavarat työpaikoilla eivät ole vahvistuneet. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja työstä saadut vastineet ovat samalla tasolla kuin kesällä 2021.
– Muutokset huonompaan eivät ole dramaattisia, mutta on harmillista, ettei käännettä parempaan ole tapahtunut. Olisi ollut toivottavaa, että koronakriisin väistyessä työpaikoilla olisi voitu satsata enemmän työhyvinvoinnin tukemiseen, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksen tiedotteessa.
Nuorempi ikä oli lievässä yhteydessä heikompaan hyvinvointiin ja vähäisempiin työn voimavaroihin. Esimerkiksi työn imu vahvistui keskimäärin 3,9 prosenttia jokaista kymmentä ikävuotta kohden.
– Tutkimuksemme mukaan erityisesti nuorten työhyvinvointia voidaan edistää panostamalla yhteisöllisyyteen, arvostukseen ja onnistumisten huomioimiseen työpaikoilla. Nyt olisi korkea aika työpaikkojen näyttää kykynsä työn imun edistämisessä ja työuupumuksen torjumisessa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen tiedotteessa.
Koulutustaso vaikuttaa työhyvinvoinnin kokemuksiin
Työntekijä koulutustaso vaikuttaa työhyvinvoinnin kokemuksiin.
Yliopistotutkinnon suorittaneista joka viidennellä on kohonnut riski työuupua, perus- ja toisen asteen suorittaneista joka kolmannella.
– Sosioekonomisia eroja työhyvinvoinnissa on ollut ennenkin, mutta ne näyttävät kasvavan, toteaa Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta.
Työuupumusoireilun kasvu ei näytä koskevan yliopistokoulutettuja. Heillä oli myös eniten työn imua ja tyytyväisyyttä työhön sekä muita parempi työkyky.
Alemman koulutustason työntekijöiden elämäntyytyväisyys on myös heikentynyt, luultavasti hinnannousun aiheuttamien muutosten vuoksin. Lisäksi moni vastaajista raportoi heikentyneestä turvallisuuden tunteesta.
– Sosioekonomisia eroja työhyvinvoinnissa on ollut ennenkin, mutta ne näyttävät kasvavan. Työolot ja työkuormitus selittävät työhyvinvointia. Koulutus ja ikä taas selittävät sitä, millaisiin työoloihin ihminen päätyy, toteaa Kaltiainen.
Mikä "Miten Suomi voi?" -tutkimus?
Koronapandemia iski Suomeen alkuvuodesta 2020. Poikkeustilanteen takia monien työntekijöiden työn arki ja työolot muuttuivat merkittävästi.
Tutkimushankkeessa ”Miten Suomi voi?” tuotetaan tutkimustietoa suomalaisen väestön ja sen eri työntekijäryhmien työhyvinvoinnista koronapandemian aikana sekä johtopäätöksiä ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
