Tutkimustulos: sosiaalinen eristäytyneisyys altistaa muistisairaudelle

Jopa neljäsosa yksinäisistä ja eristyneistä vanhuksista sairastui dementiaan 9 vuoden seurannassa.

Yksinäisyys aiheuttaa vanhuusiässä kognitiivisten taitojen heikkenemistä.
Adobe/AOP
Yksinäisyys aiheuttaa vanhuusiässä kognitiivisten taitojen heikkenemistä.

Yhdysvalloissa tehdyssä kohorttitutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen eristäytyneisyys voi lisätä muistisairauden riskiä.

Tutkimukseen osallistui 5 022 tutkittavaa (57 % naisia), joita seurattiin vuodesta 2011 (keski-ikä 76 v) vuoteen 2020.

Sosiaalisesti eristyneeksi määriteltiin henkilö, joka ei osallistu sosiaalisiin tai uskonnollisiin ryhmiin, joka asui yksin ja jolla ei ole ketään, jonka kanssa voisi keskustella itselle tärkeistä asioista.

Seurannan alkaessa 23,3 % oli sosiaalisesti eristyneitä. Tutkittavista 21,1 %:lle ilmaantui seurannan aikana muistisairaus, mutta sosiaalisesti eristyneiden riski saada muistisairaus oli muita merkitsevästi suurempi.

Myös monisairastuvuus, tupakointi ja matala koulutustaso osottautuivat muistisairauden riskitekijöiksi.

Tämän lisäksi myös kuolemanriski oli sosiaalisesti eristyneillä suurentunut.

Sosiaaliseen eristäytyneisyyteen voi vaikuttaa

Yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden on osoitettu jo aiemmin aiheuttavan vanhuusiässä kognitiivisen heikkenemisen riskiä, ja nyt myös kasvattavan muistisairauden riskiä.

Yksinäisyys on subjektiivinen tunne, että sosiaaliset suhteet eivät täytä odotuksia. Sosiaalinen eristyneisyys taas on objektiivisesti mitattavissa oleva tila, jossa ihmisellä on vähän sosiaalisia kontakteja.

Sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden aiheuttamaan riskiin voidaan vaikuttaa. Siksi niihin tulisi kiinnittää terveydenhuollossa nykyistä enemmän huomiota.

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.