Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen.

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon Kuva 1 / 1

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Tutkimuksessa oli 145 yli 65-vuotiasta uutta AML-potilasta, joille ei katsottu voitavan aloittaa intensiivistä hoitoa. Sen sijaan heille annettiin atsasytidiinin tai desitabiinin ja venetoklaksin yhdistelmähoito. Venetoklaksista testattiin KLL:n hoidossa käytettävän 400 mg:n annoksen lisäksi myös 800 mg:n ja 1 200 mg:n annosvahvuuksia. 101 potilasta joutui lopettamaan lääkehoidon, useimmat taudin etnemisen vuoksi, mutta ensimmäisen kuukauden aikana kuolleisuus oli vain 3 %.

KLL:n hoidosta tuttu 400 mg:n päivä­annos osoittautui teholtaan ja turvallisuudeltaan parhaaksi. 67 % potilaista saavutti täydellisen hoitovasteen, joka kesti lähes vuoden, eikä sitä heilauttanut juurikaan potilaan ikä tai huonon ennusteen sytogeneettiset tekijät. Kun hoito­yhdistelmä tepsi, sitä käytettiin jatkuvana ja keskimääräinen elossaoloaika oli 17,5 kuukautta.

Huolimatta moninaisista, vakavistakin haittavaikutuksista hoito on toteutettavissa varsin iäkkäille potilaille ja pääosin polikliinisesti. Tutkimuksessa 21 potilaan hoidossa pyörrettiin aiempi päätös ja edettiin sittenkin allogeeniseen kantasolusiirtoon, todennäköisesti vakuuttavan hoitovasteen innoittamana. Ihmeenä tuskin voidaan pitää, jos venetoklaksi ilmestyy näillä näytöillä myös nuorem­pien potilaiden hoitoon.

Teksti: Marko Vesanen

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 6/2019.

Oletko jo lukenut nämä?