Väkivaltaiset videopelit eivät lisää terveiden aikuisten väkivaltaisuutta

Aiemmissa kokeissa havaittu videopelien kielteinen vaikutus on lyhytaikainen, päättelivät tutkijat.

Saksalainen tutkimusryhmä pyrki etenevässä interventiotutkimuksessa selvittämään, aiheuttaako pelaaminen pidempikestoista haitallisia muutoksia pelaajien psyykeen.

Tutkimukseen otettiin psyykkisesti terveitä nuoria aikuisia, jotka eivät olleet pelanneet videopelejä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä pelasi kahden kuukauden ajan keskimäärin 35 tuntia väkivaltaista peliä (Grand Theft Auto V). Toinen ryhmä pelasi samana aikana keskimäärin 32 tuntia väki­vallatonta ja sosiaalistavaa peliä. Kolmas, passiivinen vertailu­ryhmä ei pelannut mitään. ­

Tutkittavilta kartoitettiin kyselylomakkeen ja psykologisen testin avulla laaja-alaisesti aggressiivisuutta, impulsiivisuutta, empatiakykyä, masennusta, ahdistusta ja toiminnanohjausta lähtö­tilanteessa, kahden kuukauden pelaamisen jälkeen ja kahden kuukauden kuluttua pelaamisen päättymisestä. Tulokset kontrolloitiin sukupuolen ja iän suhteen.

Pelkän sattuman ­seurauksena oli odotettavissa, että kymmenessä testissä olisi ryhmien välillä ollut eroja. Eroja löytyi kuitenkin vain kolmessa testissä. Käytetyillä menetelmillä olisi kyetty osoittamaan vähintään 0,23:n suuruinen vaikutus.

Toisille haitallisempaa?

Kokeellisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan välittömästi väkivaltaisten videopelien pelaamisen jälkeen pelaajien impulsiivisuus ja alttius väkivaltaisuuteen on lisääntynyt.

Tutkijat päättelivät, että väkivaltaisen videopelin runsas pelaaminen ei lisää terveiden nuorten aikuisten väkivaltaisuutta ja impulsiivisuutta eikä heikennä heidän empatiakykyään. He otaksuvat, että aiemmissa kokeissa havaittu videopelien kielteinen vaikutus on lyhytaikainen.

Tulos on tärkeä ja herättää jatko­kysymyksiä. Väkivaltaisia videopelejä pelaavat usein syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet, joista osalla on psykiatrisia häiriöitä. Heikon identi­teetin tiedetään altistavan patologisille samaistumismekanismeille. Saattaa olla, että väkivaltaisten videopelien pelaaminen ei ole kaikille väestö­ryhmille yhtä harmitonta kuin psyykkisesti terveille aikuisille.

Lähde: Kühn S, Kugler D, Schmalen K, Weichenberger M, Witt C, Gallinat J. Does playing violent video games cause aggression? A longitudinal intervention study. Molecular Psychiatry 2019;24:1220–34.

Kirjoittaja
Tero Taiminen

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 37/2019.