Vastasynnyttäneiden naisten ehkäisytiedoissa on puutteita

Vastasynnyttäneiden naisten ehkäisytiedoissa on puutteita Kuva 1 / 1

Ehkäisyneuvonta sisältyy synnytyksen jälkitarkastukseen (1). Kuitenkin Suomessa 11,3 % raskaudenkeskeytyksistä tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet saman tai edeltävän vuoden aikana (2) ja heillä keskeytys tehdään yleisimmin 6–8 kuukauden kuluttua synnytyksestä (3).

Tutkimuksessa selvitettiin puoli vuotta aiemmin synnyttäneiden naisten ehkäisyn käyttöä sekä tietoutta synnytyksen jälkeisestä hedelmällisyyden palautumisesta ja eri ehkäisymenetelmistä. Tiedot kerättiin alkuvuodesta 2011 ky­selytutkimuksena kahdessa Helsingin kaupungin neuvolassa lasten 6-kuukautistarkastuksen yhteydessä. Lomakkeen sai 82 äitiä, joista 45 (55 %) vastasi.

Imetyksen edellytyksiä ehkäisynä ei tunneta

Imetys heikentää äidin hedelmällisyyttä, mutta ehkäisykeinona voidaan käyttää ainoastaan täys­imetystä. Ovulaatio estyy 98 %:n todennäköisyydellä, jos laktationaalinen amenorrea -menetelmän (LAM) kriteerit täyttyvät: lapsi on alle 6 kuukauden ikäinen, äidin kuukautiset eivät ole alkaneet, imetys on säännöllistä myös öisin eikä muuta ruokaa anneta (4).

Hedelmällisyys alkaa palautua, kun lapsi saa rintamaidon lisäksi muutakin ravintoa. Jos äiti ei imetä, ensimmäinen ovulaatio voi tapahtua jo neljän viikon kuluttua synnytyksestä (5,6). Ovulaatio edeltää ensimmäisiä kuukautisia yli puolella naisista, joten raskauden mahdollisuus on olemassa jo ennen ensimmäisiä kuukautisia (5).

Tutkimuksessamme täysimetysmenetelmän kriteerien tuntemusta kartoitettiin monivalintakysymyksellä. Lähes puolet (42 %) tutkimukseen osallistuneista naisista oli kuullut täysimetyksestä ehkäisymenetelmänä, mutta vain 16 % tiesi kaikki sen kriteerit. Korkeammin koulutetut naiset tunsivat kriteerit paremmin kuin vähemmän koulutetut, mutta naisen iällä tai synnytysten lukumäärällä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

Vastausten perusteella täysimetyksen kriteerejä ei tunnettu niin hyvin, että se voisi toimia ehkäisymenetelmänä, kun taas naisten käsitys osaimetyksenkin antamasta ehkäisysuojasta oli liian optimistinen.

Kahta lukuun ottamatta kaikki (96 %) vastaajat olivat imettäneet lastaan. 79 % kertoi täys­imettäneensä jossain vaiheessa ja kaksi vastaajaa täysimetti yhä vastaushetkellä. Täysimetyksen keston mediaani oli 20 viikkoa (vaihteluväli 8–28 viikkoa). Vastaajien asuinalueiden imetystilastojen mukaan 6 kuukauden kuluttua synnytyksestä äideistä 20 % täysimetti, 48 % imetti osittain ja 32 % ei imettänyt lainkaan (7).

Hormonaalinen ehkäisy arveluttaa

Ehkäisytietoutta mitattiin kysymyksillä ”Voiko imettävä nainen käyttää hormonaalista ehkäisyä”, ”Voiko imetyksen aikana käyttää jälki­ehkäisyä” ja ”Voiko raskaaksi tulla ennen ensimmäisiä kuukautisia”. Kaikkiin näihin kysymyksiin vastasi oikein vain kolme naista.

Valtaosa (67 %) vastaajista tiesi, että imettäessä voi käyttää hormonaalista ehkäisyä, 20 % ei tiennyt asiaa ja 13 % vastasi kieltävästi. Muutamista vastauksista ilmeni pelkoa hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista rintamaitoon ja sitä kautta lapseen.

Jälkiehkäisyn käytöstä oli huomattavan suurta epätietoisuutta (73 %). 20 % arveli sen olevan kiellettyä ja vain 7 % tiesi jälkiehkäisyn olevan mahdollista imetysaikanakin.

Puutteita oli myös vastaajien tiedoissa hedelmällisyyden palautumisesta synnytyksen jälkeen. Runsas kolmannes (36 %) ei tiennyt hedelmällisyyden palautumisen nopeudesta osa­imettävällä tai äidillä, joka ei imetä. Raskauden mahdollisuus ennen kuukautisten alkamista tunnettiin sen sijaan hyvin.

Neuvolan suosittelemat ehkäisymenetelmät

Lomakkeessa tiedusteltiin synnytyksen jälkitarkastuksessa vastaajille suositeltuja ehkäisy­menetelmiä. Kaikista menetelmistä yleisimmin suositeltuja olivat minipillerit (53 %), kierukka (44 %) ja kondomi (42 %). Useimmille (42 %) oli neuvolassa suositeltu vain yhtä ehkäisy­menetelmää: tavallisimmin minipillereitä, toisena kondomia ja kolmantena kierukkaa. Kahta eri ehkäisymenetelmää oli suositeltu 34 %:lle.

Selvityksemme perusteella ehkäisyä ei aloiteta riittävän varhain. Yli viidesosa vastaajista ei ollut aloittanut ehkäisyä lapsen puolivuotistarkastukseen mennessä; joillakin heistä oli tosin syynä esim. yhdyntöjen puute, halu tulla uudelleen raskaaksi tai aiemmat hedelmällisyys­ongelmat. Ehkäisyn aloittaneet käyttivät kondomia yleisemmin kuin muita ehkäisymenetelmiä yhteensä.

Vaikka ehkäisyneuvonnan kattavuudessa ­ehkä oli puutteita, suurin osa (63 %) vastaajista katsoi kuitenkin saaneensa neuvolassa riittävästi tietoa synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä. Kohtalaisesti tietoa oli saanut 30 % ja huonosti 7 %.

Ehkäisyneuvontaa tehostettava

Synnytyksen jälkitarkastukseen osallistuvat jokseenkin kaikki äidit, joten neuvoloilla on hyvät mahdollisuudet kattavaan ehkäisyneuvontaan. STM:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa suositellaan, että niin loppuraskaudessa, lapsivuodeosaston koti­ohjauksessa kuin synnytyksen jälkitarkastuksessakin raskaudenehkäisy otettaisiin aiempaa tehokkaammin puheeksi. Samoin ehkäisyn aloitusta synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä tulisi lisätä. Tavoitteena on vähentää vuoden kuluessa synnytyksestä tehtävien raskaudenkeskeytysten määrää (8).

Tuloksemme osoittavat, että vastasynnyttäneet äidit yliarvioivat imetyksen ehkäisyvaikutuksen ja että täysimetysmenetelmän kriteerien tuntemus on heikkoa. Harva lääkäri tai terveydenhoitaja suosittelee täysimetystä ainoaksi ehkäisymenetelmäksi (9), mutta siitä ja sen kriteereistä olisi tärkeä puhua.

Äitien neuvolasta saama tieto imetyksen ehkäisytehosta ja eri ehkäisymenetelmistä ei ole riittävää, mikä lisää suunnittelemattomien raskauksien riskiä. Neuvoloissa tapahtuvan ehkäisyneuvonnan vaikuttavuutta on syytä parantaa. Terveydenhoitajien ja lääkärien tietojen tulee olla ajantasaisia ja vastasyntyneen vanhempia on kannustettava aloittamaan ehkäisy ajoissa. Synnytyksen jälkitarkastuksessa tulisi käydä ­läpi kaikki ehkäisymenetelmät, selvittää niiden edut ja haitat sekä opastaa pareja löytämään heille parhaiten soveltuva menetelmä.

Oikein ajoitetulla neuvonnalla ja ehkäisyn aloituksella voidaan vähentää suunnittelemattomia raskauksia synnytyksen jälkeen. Raskauk­sien välin pidentyminen edistää sekä äidin että koko perheen fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jenni Liikanen
LK
Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Satu Suhonen
dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Keskitetty ehkäisyneuvonta

Kirjallisuutta
1. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Kansallinen Äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013;133–9.
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raskaudenkeskeytykset 2012. THL 2013.
3. Vikat B, Kosunen E, Rimpelä M. Risk of postpartum induced abortion in Finland: a register-based study. Perspect Sex Reprod Health 2002;34:84–90.
4. Bellagio Consensus statement. Breastfeeding as a family planning method. Lancet 1988;19:1204–5.
5. Perez A, Vela P, Masnick GS, Potter RG. First ovulation after childbirth: the effect of breast-feeding. Am J Obstet Gynecol 1972;114:1041–7.
6. Speroff L, Mishell DR Jr. The postpartum visit: it’s time for a change in order to optimally initiate contraception. ­Contraception 2008;78:90–8.
7. Helsingin kaupungin tilastot 2011.
8. Sosiaali- ja terveysministeriö. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, Toimintaohjelma 2007–2011. Sosiaali- ja terveys­ministeriön julkaisuja 2007;17:91–3.
9. Sannisto T, Kosunen E. Provision of contraception: a survey among primary care physicians in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:636–45.

Julkaistu Lääkärilehdessä 16–17/2014.

Kuva: Pixmac

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi