Virtsarakko oikuttelee noin 330 000 suomalaisella

Virtsarakko oikuttelee noin 330 000 suomalaisella Kuva 1 / 1

Virtsarakolla on tärkeä tehtävä. Se toisaalta varastoi virtsaa ja toisaalta tyhjentää rakon, kun se on täynnä. Rakon seinä on elastinen ja venyy rakon täyttyessä.

Virtsarakon ja virtsaputken yhtymäkohdassa on kaksi sulkijalihasjärjestelmää, sisempi ja ulompi, joiden avulla pystymme sekä pidättämään virtsaa että tyhjentämään rakon. Ulompi sulkijalihas on osittain tahdonalainen ja sisempi toimii tahdosta riippumatta.

Urologian erikoislääkäri Ossi Lindellin mukaan täysikasvuisen virtsarakon tilavuus on 400–600 millilitraa. Ensimmäinen virtsaamisen tarve tulee kun noin 40 prosenttia rakon tilavuudesta on täyttynyt.

– Seuraava virtsaamisen tarve tulee kun 60 prosenttia tilavuudesta on täynnä. Sen jälkeen tarpeet tulevat tiheään tahtiin ja toinen toistaan itsepintaisempina siihen saakka, että rakko on tyhjennetty, hän kertoo.

Jos olosuhteet sallivat virtsaamisen, aivot lähettävät käskyn ulommalle sulkijalihakselle rentoutua. Tämä käynnistää virtsausrefleksin, jossa rakkolihas supistuu ja sisempi sulkija rentoutuu.

Kaikilla virtsaaminen ei suju kuitenkaan näin helposti. Iän myötä lisääntyvät virtsaamisongelmat ovat hyvin tuttuja monelle meistä. Itse asiassa 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista kahdeksalla prosentilla on yliaktiivinen rakko. Luku vastaa noin 330 000 suomalaista. Ongelmaa esiintyy niin miehillä kuin naisillakin.

Milloin tutkimuksiin?

Urologin töissä 32 vuotta toimineen Lindellin mukaan virtsavaivoihin on alettu suhtautua avoimemmin. Hoitoon hakeudutaan, kun ongelmia ilmenee.

– Aika harvoin oireita tai jo olemassa olevia löydöksiä enää salataan tai piilotellaan. Virtsavaivoja ei enää hävetä eikä hoitoon hakeutumista siitä syystä pitkitetä. Edelleen on kuitenkin miehiä, jotka pitävät vaikeutunutta virtsaamista iän karttumiseen liittyvänä ilmiönä. He havahtuvat liikkeelle vasta kun on kehittynyt virtsaumpi (virtsa ei syystä tai toisesta pääse virtsarakosta virtsaputken kautta ulos).

Lindell muistuttaa, että tutkimuksiin pitäisi hakeutua viimeistään silloin, kun huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. Silloin on mahdollista hoitaa vaivan syytä ennen kuin palautumattomia elinvaurioita on ehtinyt kehittyä.

Virtsaamisongelmia ei siis tarvitse hiljaa hyväksyä vaan niihin pitää hakea apua lääkäriltä. Lindell huomauttaa, että tärkeintä on hoitoon hakeutuneen potilaan riittävä ja huolellinen tutkiminen niin, että päästään oikeaan diagnoosiin. Monet sairaudet nimittäin vaikuttavat virtsaamiseen.

– Parhaat tulokset saadaan, kun tiedetään, mitä tautia hoidetaan, hän sanoo.

Yliaktiivinen rakko

Jos sinun täytyy käydä hyvin usein wc:ssä, sinulla saattaa olla yliaktiivinen rakko.

Syy yliaktiiviseen rakkoon löytyy sulkijalihasjärjestelmän ja aivojen välisen hermostollisen säätelyn häiriöstä. Rakkolihas supistelee riippumatta siitä, onko rakko täynnä vai ei.

Virtsarakon supistus voi olla niin voimakas, ettei aktiivinen pidättäminen riitä kuin hetkeksi estämään virtsauksen alkamisen ja rakko tyhjenee hallitsemattomasti. Kaikille ei näin kuitenkaan käy ja ylivilkasrakko saattaa tarkoittaa vain jatkuvaa vessahätää.

Rakon yliaktiivisuuden syy ei aina ole tiedossa. Siihen voi vaikuttaa monet eri tekijät. Yksi syy voi löytyä opituista virtsaamistavoista. Käyt siis wc:ssä niin usein kuin se on mahdollista - varmuuden vuoksi. Myös esimerkiksi runsas nesteen nauttiminen, muutokset rakon lihaksissa, ikämuutokset rakon kudoksissa, hermosairaudet ja suurentunut eturauhanen voivat aiheuttaa vaivan.

Lindellin mukaan hoito kohdistetaan vaivan syyhyn, jos se löytyy.

– Oireenmukaisena hoitona käytetään rakon supisteluherkkyyttä vähentävää ja sen tilavuutta lisäävää lääkehoitoa. Sama tavoite on rakon omatoimisella venytyshoidolla. Muita, harvemmin kysymykseen tulevia hoitomuotoja, ovat rakon nesteen avulla tapahtuva venytyshoito yleisanestesiassa, sähköstimulaatiohoito, neuromodulaatio ja äärimmäisen harvoin kirurginen hoito, hän sanoo.

Pakkoinkontinenssi

Pakkoinkontenssi tarkoittaa virtsapakkoon liittyvää virtsankarkaamista. Pakkoinkontinenssia esiintyy molemmilla sukupuolilla, naisilla kuitenkin jonkin verran enemmän. Iän myötä ongelma yleistyy.

Pakkoinkontenssi tarkoittaa virtsaamispakkoon liittyvää virtsankarkaamista. Siinä virtsaamispakko alkaa yllättäen ja on niin voimakasta, että tuntuu kuin rakko olisi tyhjennettävä heti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rakossa olisi paljon virtsaa.

Vaivasta kannattaa käydä puhumassa lääkärille viimeistään siinä vaiheessa, kun se alkaa hallita elämää. Pelko wc:hen ehtimisestä johtaa osalla siihen, että he välttelevät esimerkiksi matkustamista, pitkiä kävelyitä ja elokuvissa käyntiä. Osa eristäytyy myös sosiaalisesti. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeellista, sillä syyn selvittyä ongelmasta voi myös parantua.

Ponnistusinkontinenssi

Kyseessä on virtsan karkailu ponnistustilanteessa. Karkailua tapahtuu esimerkiksi kuntoillessa, raskasta taakkaa nostaessa ja yskiessä. Usein virtsaa karkaa vain muutama pisara.

Vaiva on yleisin naisilla. Miehillä ponnistusinkontinenssia voi esiintyä esimerkiksi eturauhasleikkauksen jälkeen, jos virtsaputkea ympäröivä sulkijalihas on vaurioitunut.

Nokturia

Kyseessä on iän aikana yleistyvä oire. Nokturia tarkoittaa sitä, että wc:ssä on käytävä useammin kuin kerran yön aikana. Se voi olla rasittava vaiva, sillä pätkittäinen uni lisää väsymystä ja vaikuttaa muutenkin mielialaan.

Lindellin mukaan tiheä yöllinen virtsaamisen tarve voi olla seurausta runsaasta iltajuomisesta tai muista sairauksista, kuten sydämen vajaatoiminnasta ja sen lääkehoidosta.

– Myös kooltaan pienentynyt rakko voi olla oireen takana, samoin kuin eturauhasen liikakasvun aiheuttama rakon epätäydellinen tyhjeneminen. Hoito on syyn mukainen, hän sanoo.

Nokturiaa voi lievittää välttämällä runsasta juomista iltaisin. Etenkin aineenvaihduntaa kiihdyttävien aineiden, kuten kahvin ja teen, nauttimista pitäisi välttää.

Rakon tyhjennysongelma

Ylivilkkaan rakon sijaan, jotkut saattavat potea tyhjennyshäiriöstä. Se tarkoittaa sitä, että virtsarakko ei tyhjene kerralla kokonaan.

Tyhjennyshäiriölle voi löytyä useita syitä. Yksi syy voi olla se, että sulkijalihas supistuu samalla kuin virtsarakko, eikä anna virtsan tulla vapaasti ulos. Myös suurentunut eturauhanen lisää virtsaputken ulosvirtausvastusta.

Lindell muistuttaa, että virtsarakon tyhjenemishäiriö kannattaa hoitaa hyvissä ajoin, koska hoitamattomana vaiva voi johtaa munuaisten vaurioitumiseen.

– Virtsarakon tyhjenemisvaikeuden yleisin rakenteellinen syy, eturauhasen liikakasvu, hoidetaan lääkkein tai kirurgisesti. Hermoperäisen rakon tyhjenemishäiriön yleisimmät hoitokeinot ovat lääkehoito, kirurginen toimenpide ja toistokatetrointi, hän sanoo.

Jälkitiputtelu

Sitä, että virtsaputkesta vielä wc:ssä käynnin jälkeenkin valuu virtsaa, kutsutaan jälkitiputteluksi. Tiputtelu johtuu siitä, että virtsaputkea ympäröivä ohut lihaskerros ei jaksa puristaa kaikkea virtsaputkeen jäänyttä virtsaa ulos wc-käynnin aikana. Jälkitiputteluun liittyy usein heikko virtsasuihku.

Jälkitiputtelu on etenkin yli 55-vuotiaiden miesten vaiva, mutta myös naisilla ja nuoremmilla miehillä voi olla näitä oireita. Mahdollisia syitä voivat olla eturauhasen liikakasvu ja virtsaputken ahtauma.

Lindellin mukaan virtsan jälkitippumisen syy on tilapäinen tai pysyvä virtsaputken seinän elastisuuden heikentyminen. Ongelma ei ole virtsan pidätyskyvyssä.

– Viimeisten tippojen housuihin päätymistä voi vähentää viipymällä wc:ssä hieman pidempään, puristelemalla virtsaputkea tyhjäksi ja kuivaamalla lopuksi paperilla virtsaputken ulkosuu.

Neurologiset virtsarakon toimintahäiriöt

Virtsarakon toimintahäiriöt voivat johtua myös neurologisista asioista. Sairaudet tai vammat aivoissa, selkäytimessä tai ääreishermostossa voivat aiheuttaa sen, että rakon tunto muuttuu. Osalla tämä tarkoittaa sitä, että virtsaamistarvetta ei tunnu. Osa tuntee virtsaamistarvetta jatkuvasti ilman syytä.

Virtsankarkailua aiheuttavia aivosairauksia ovat dementia, aivoverenvuoto ja Parkinsonin tauti.

Neurologisia virtsarakon toimintahäiriötä aiheuttavia selkäydinsairauksia ovat multippeliskleroosi (MS) sekä selkänikamien välilevytyrä. Tällaisten sairauksien yhteydessä voi esiintyä virtsaamispakkoa, virtsankarkailua ja rakontyhjennysvaikeuksia.

Selkäytimen ja virtsarakon välisten hermojen vauriot voivat aiheuttaa sen, että rakon täyttymistä ei enää tunne ja rakon tyhjentäminen on vaikeaa.

Lähteet:
Virtsarakko.fi
Terveyskirjasto
Yliaktiivinenrakko.fi

Tarkastanut:
Ossi Lindell
urologian erikoislääkäri

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi