Voi ja sydäninfarktiriski

Voi ja sydäninfarktiriski Kuva 1 / 1

Suomalaisen ravitsemuskeskustelun kuumia puheenaiheita on parin viime vuoden aikana ollut hiilihydraattitietoinen ruokavalio, jossa varsinkin tärkkelyspitoisia hiilihydraattien lähteitä on pyritty korvaamaan proteiineilla, rasvalla ja kasviksilla. Samaan aikaan vallalla on ollut suuntaus kohti luonnollisempaa ravintoa, ja ­teollisesti prosessoituja margariineja on korvattu luonnollisempana vaihtoehtona pidetyllä voilla. Voita käytettiin Suomessa 30 vuotta sitten noin 15 kiloa vuodessa, ja kulutus väheni pienimmillään noin 2,5 kiloon vuonna 2007. Uusimmissa käyttötilastoissa voin keskikulutus on lähes kaksinkertaistunut viiden vuoden takaisesta ja joidenkin suomalaisten voin käyttö alkaa hipoa huippuvuosien kulutusta. Voin on uutisoitu ajoittain jopa loppuneen kauppojen hyllyiltä, ja samanaikaisesti suomalaisten kokonaiskolesteroliarvot ovat pitkän laskusuunnan jälkeen kääntyneet jälleen nousuun.

Voin vaikutusta on selvitetty verrattain vähän

Voin rasvahapoista noin kaksi kolmasosaa on tyydyttyneitä rasvahappoja. Tyydyttyneen rasvan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien taustalla on viime vuosina julkaistu osin ristiriitaista tietoa. Voin itsenäistä vaikutusta on selvitetty verrattain vähän, ja myös nämä tulokset ovat olleet ristiriitaisia. 1950- ja 60-luvuilla kerätyssä, eri maiden väestöjä vertailevassa aineistossa (Seven Countries Study) voi, meijerituotteet ja eläinperäiset ruokatuotteet yleensä olivat yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautikuolleisuuteen, kun taas vastikään julkaistussa erilaisia tyydyttyneiden rasvojen lähteitä verranneessa tutkimuksessa voi ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautiriskiin. Laajassa ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa maitotaloustuotteiden kokonaiskulutus taas oli yhteydessä pienentyneeseen sydäninfarktiriskiin. Tarkasteltaessa meijerituotteiden vaikutusta alaryhmittäin havaittiin, että vain juuston ja leivänpäällysvoin käyttö olivat merkitsevästi yhteydessä sydän­infarktiriskiin: juusto suojasi infarktilta ja voi lisäsi infarktiriskiä.

Luonnollinen ja lähellä tuotettu ruoka kiinnostaa yhä useampia. Tämän suuntauksen myötä suositaan usein runsasrasvaisia maito­taloustuotteita, mukaan lukien voita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää runsaan voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä suomalaisessa seuranta-aineistossa.

Tutkittavat miehet olivat lähtötilanteessa keskimäärin 52-vuotiaita. Keskimääräinen seuranta-aika oli 16 vuotta ja sen aikana ­sydäninfarktin sai 378 tutkittavaa. Seurannan aikana sydäninfarktin saaneet miehet olivat tutkimuksen alussa muita miehiä vanhempia ja heillä oli merkitsevästi suurempi painoindeksi, epäedullisemmat veren rasva-arvot ja korkeammat verenpainetasot terveenä säilyneisiin tutkittaviin verrattuna. He myös tupakoivat merkit­sevästi muita enemmän, heillä oli pienempi maksimaalinen hapenottokyky ja heidän ruoka­valionsa sisälsi enemmän voita, tyydyttynyttä rasvaa ja vähemmän folaattia, marjoja, hedelmiä ja tuoreita kasviksia.

Keskimääräinen päivittäinen voin käyttö tutkimusaineistossa oli 36 grammaa. Keskimääräinen päivittäinen voin saanti eri käyttöneljänneksissä oli 5, 24, 42 ja 73 grammaa vuorokaudessa. Eniten voita käyttäneet olivat muita vanhempia ja heillä oli suuremmat seerumin kokonais-, LDL-, HDL- kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet ja suurempi osuus heistä oli tupakoitsijoita.

Runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin

Tässä pitkään seuratussa, alkutilanteessa terveistä keski-ikäisistä miehistä koostuvassa aineistossa runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Käytetyssä aineistossa voin kulutus oli ylimmässä neljänneksessä keskimäärin noin 70 g/vrk. Alemmissa käyttöneljänneksissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää sydäninfarktiriskin suurenemista. Yhteyden heikkeneminen, kun tilastollinen malli vakioitiin myös seerumin LDL-kolesterolin suhteen, viittaa LDL-kolesterolin todennäköiseen rooliin yhtenä vaikutus­mekanismina. Seurannan aikana aloitettu statiinilääkitys ei muokannut havaittua yhteyttä.

Tämä tutkimus selvitti yhden ruoka-aineen ja sydäninfarktin yhteyttä. Voin suurkuluttajat erosivat monilta ominaisuuksiltaan, pääosin epäedullisesti, vähemmän voita käyttäneistä. He tosin saivat muita enemmän folaattia, ruistuotteita ja kuituja, mikä antaa viitteitä siitä, ­että voita on käytetty etenkin ruispohjaisen leivän päällä. Tilastollisten mallien vakiointi muilla sydäninfarktiin yhteydessä olevilla elämän­tapa- ja ravintotekijöillä, kuten tupakoinnilla tai kasvisten käytöllä, ei kuitenkaan vaikuttanut havaittuun yhteyteen. Tilastollisista vakioinneista huolimatta on mahdollista, että nämä muut tekijät voivat vaikuttaa havaittuun yhteyteen riskiä lisäävästi. Voi saattaakin tässä aineistossa olla osittain merkki epäterveistä elintavoista.

Tuoreimman FINRISKI-tutkimuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisten voin kulutusluvut ovat jälleen kääntyneet kasvuun, ja todennäköisesti joidenkin henkilöiden voin­kulutus vastaa jo 1980-luvun keskikulutusta, vaikka väestötasolla ei olla lähellä huippuvuo­sien lukuja.

Tyydyttyneen rasvan vaikutuksista sydänterveyteen on käyty viime vuosina runsaasti keskustelua niin tieteellisillä foorumeilla kuin so­siaalisessa mediassakin. Tyydyttyneen rasvan käytön puolestapuhujat ovat hakeneet näyttöä kannalleen viime vuosina julkaistuista katsauksista ja meta-analyyseistä, joissa tyydyttyneellä rasvalla ja sydän- ja verisuonisairauksilla ei todettu tilastollisesti merkitsevää itsenäistä yhteyttä, sekä meta-analyyseistä, joiden mukaan tyydyttyneen ravintorasvan korvaamisella monityydyttymättömällä ei havaittu johdonmukaista positiivista vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen. Näiden julkaisujen pohjalta on lähinnä sosiaalisessa mediassa esitetty jopa väitteitä, että tyydyttyneen rasvan saanti suojaisi sydäntapahtumilta.

Neljäsosa tämän kohortin tutkittavista aloitti kolesterolitasoa alentavien lääkkeiden käytön seurannan aikana. Tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että vaikka statiinilääkitystä käyttävät eniten suuren riskin ryhmään kuuluvat, niitä saattavat olla käyttäneet muutenkin itsestään paremmin huolehtivat henkilöt. Lisäksi yksittäisen riskitekijän, kuten seerumin LDL-kolesterolin, muovaaminen yksilölle yleensä helpolla lääkityksellä voi vähentää tutkittavan halua tehdä hankalampia elämäntapamuutoksia, kuten ruokavalion muutoksia. Useimmat meistä voivat ruokavaliolla ja muilla elämäntavoilla vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä – suuntaan tai toiseen.

Tämän tutkimuksen mukaan runsas voin käyttö lisää keski-ikäisten suomalaisten miesten sydäninfarktiriskiä. Voin käyttöä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta on tärkeää välttää ylilyöntejä jatkuvissa käyttömäärissä ja muistaa pehmeiden rasvojen tärkeys.

➤ Tästä asiasta tiedettiin

– Tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita, kuten voita, on suurina määrinä käytettyinä pidetty haitallisena sydänterveydelle.

– Voin ja voipohjaisten rasvaseosten kulutus näyttää kääntyneen jälleen kasvuun.

– Suomalaisten kokonaiskolesteroliarvot ovat kääntyneet noususuuntaan.

➤ Tämä tutkimus opetti

– Runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin keski-ikäisillä itäsuomalaisilla miehillä.

– Yksi vaikutusmekanismi saattaa olla voin rasvahappojen seerumin LDL-kolesterolitasoa nostava vaikutus.

– Voin saantimäärään tulee kiinnittää huomiota, mutta sen käytöstä ei tarvitse kokonaan luopua.

Sari Voutilainen
dosentti, ravitsemusepidemiologi
Anna Nurmi
FaT, post doc -tutkija
Jyrki Virtanen
dosentti, ravitsemusepidemiologi
Jaakko Mursu
FT, ravitsemusepidemiologi
Tomi-Pekka Tuomainen
LT, ma. professori

Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 38/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi