Vuonna 2021 jo lähes puolella suomalaisista synnyttäjistä oli ylipainoa tai lihavuutta ennen raskautta. Melkein joka viidennen painoindeksi ylitti 30 kg/m2kertoo THL.
Lihavuuteen liittyvät metaboliset ja hormonaaliset muutokset sekä matala-asteinen tulehdus heikentävät naisen hedelmällisyyttä aiheuttaen mm. ovulaatiohäiriöitä. Myös keskenmenoja ja sikiön rakennepoikkeavuuksia esiintyy enemmän.
Raskauden aikana lihavuus lisää raskauskomplikaatioita, kuten raskausdiabetesta ja raskausmyrkytyksiö, sekä synnytyshaasteita, keisarileikkauksia ja lapsivuodeajan komplikaatioita. Valitettavasti äidin lihavuus heijastuu myös lasten pitkäaikaisterveyteen: lapsilla on havaittu mm. enemmän lihavuutta, diabetesta, astmaa ja allergiaa.
Tutkitusti tehokkaita ratkaisuja on onneksi tarjolla.
Elintapamuutokset onnistuvat parantamaan hedelmällisyyttä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokavalio- ja liikuntaremontin jälkeen raskaus ja lapsen syntymä olivat todennäköisempiä. Myös raskauden aikana elintapojen muutokset kannattavat: ne vähentävät painonnousua, raskausdiabetesta sekä yleisesti äidin komplikaatioita.
Lihavuuden hoitoon on tarjolla myös lääke- ja leikkaushoitoa elintapamuutosten tueksi. Nykyisillä lääkityksillä päästäänkin jo noin 10 %:n painonpudotukseen, ja uusimmat markkinoille pian saapuvat valmisteet ovat auttaneet jopa yli 20 %:n painonlaskuun. Toistaiseksi tehokkain hoitomuoto on leikkaushoito: sillä voidaan saavuttaa keskimäärin 30–40 %:n painonpudotus.
Nykyajan suomalainen nainen siirtää raskaustoiveitaan koko ajan myöhemmäksi, ja niinpä ollaan usein tilanteessa, jossa joudutaan käymään taistelua sekä aikaa että ylipainoa vastaan. Mitä aikaisemmin lihavuuden hoito aloitetaan ennen raskautta, sitä varmemmin se parantaa hedelmällisyyttä. Aloittamalla hyvissä ajoin voisimme ehkä katkaista myös sukupolvesta toiseen jatkuvan lihavuuden noidankehän.
Minne voisimme luoda toimivia lihavuuden hoitopolkuja hedelmällisessä iässä oleville naisille? Voisiko ehkäisyneuvola olla tulevaisuudessa myös raskaudensuunnitteluneuvola? Suomalainen nainen saa keskimäärin 1,32 lasta, joten voisimmeko synnytyksen jälkeen tukea tuoreita äitejä painonhallinnassa ennen mahdollista seuraavaa raskautta?
Hedelmällisyyden kohentamisen lisäksi tässä olisi myös erinomainen mahdollisuus ehkäistä tulevia metabolisia sairauksia.
Hedelmällisessä iässä olevien naisten painonhallinnan tuki tulisi nähdä tärkeänä osana hoitoa lähtien raskaudensuunnittelusta ja jatkuen raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen lapsiperheaikaan asti – aikaan, jolloin seuraava sukupolvi ottaa ensiaskeleitaan perheen ruokatottumusten ja liikunnan parissa.
Kirjoittaja on LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä tutkija Helsingin yliopistossa.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
