Kommunikoinnin tärkeydestä

Kommunikoinnin tärkeydestä Kuva 1 / 1

Keväällä 2005 minut kutsuttiin ottamaan osaa Kööpenhaminassa pidettävään konferenssiin. EU: n rahoittamaan kehitystutkimukseen, COGAIN – projektiin, jonka tarkoituksena oli kehittää silmänliikkeitä lukeva hiiri helpottamaan kommunikointia sellaisilla ihmisillä, joilla on kommunikointivaikeuksia.

Tampereen yliopiston tutkijat saivat alun perin idean hiiren kehittämiseen luettuaan haastatteluni vuonna 1998.

Se oli hieno kokemus. Opin "kuiskaamaan” tavaamalla professori Mick Doneganin kanssa Cambridgen yliopistosta. Useimmat ihmiset, jotka osallistuivat konferenssiin, osasivat käyttää jo ennestään sitä tavaustekniikkaa, jota käytän kommunikointiin. Tämä taas mahdollisti sen, mitä en tee koskaan. Pystyin keskustelemaan monilla eri kielillä täysin tuntemattomien ihmisten kanssa ilman avustajan apua.

Konferenssissa sain myös tavata muita vammaisia, jotka eivät pystyneet kommunikoimaan puhuen. Useimmilla heistä oli kyseinen vamma jo syntyessä, joten he eivät olleet pystyneet koskaan aikaisemmin kommunikoimaan kenen tahansa vieraan kanssa. Nähdessäni, mitä heidän jokapäiväinen elämä on, tajusin miten suunnattoman onnekas oikein olen!

Sanotaan, että et ymmärrä, mitä sinulla on, kunnes menetät sen. Tämä ei ole täysin totta. Tiedät kyllä, mitä sinulla on, mutta sen menettäminen saa sinut vasta arvostamaan sitä.

Omat arvoni ovat muuttuneet sen jälkeen, kun sain aivohalvauksen. Olen ymmärtänyt, mikä tässä elämässä todella merkitsee. Olen oppinut arvostamaan elämän ihan jokaista pikku juttua. On uskomatonta, kuinka paljon tragedia opettaa elämän perusolemuksesta. Katastrofi avasi silmäni ja antoi minulle mahdollisuuden nähdä asiat vähän eri näkökulmasta. Aloin nähdä asioista myös niiden tunnearvon puolen, enkä vain sitä rahallista puolta.

Muistan vieläkin, miltä ensimmäinen kesäni aivoinfarktin jälkeen tuntui. Auringon lämpö tuntui kuin rakkaan hyväilyltä. Kaikki se kauneus erilaisine kukkineen, muotoineen ja väreineen. Ne lehtien ja ruohon lukemattomat vihreän sävyt. Luonto on suurin taiteilija kautta aikain.

Perhe ja ystävät olivat aina tulleet ensimmäisenä elämässäni, mutta se aivan eri merkityksen aivohalvauksen jälkeen. Vastoinkäyminen sai minut ymmärtämään, että todellinen rakkaus on rajaton. En ymmärtänyt, kuinka hyvä elämä minulla oli, kunnes sain aivoinfarktin.

Elämän todellisen arvon voi vain mitata; miten jaamme elämämme muiden kanssa ja kuinka paljon annamme.

Arvostan suuresti toista mahdollisuuttani elämään, enkä todellakaan aio heittää sitä hukkaan! Pidän yhä kauniista asioista; kotini pitää olla kaunis, ja pukeudun edelleen hyvin. Jos minun pitäisi valita kauniiden asioiden ja yhteisien hetkien välillä, valinta on hyvin helppo.

Pikainen muistutus; hymy on yksi arvokkaimmista vahvuuksistamme, minkä ihan jokainen meistä omaa. Jaa se!

(Huhtikuussa 2015 minut valittiin Cogain hallitukseen jäseneksi.)

Kati van der Hoeven
Kirjoittaja on 40-vuotias entinen huippumalli, jonka ura katkesi hänen sairastuttuaan aivorungon infarktiin. Hänet on valittu yhdeksi Sisun juhlavuoden 2015 kasvoksi.

Oletko jo lukenut nämä?