Äkillinen vatsakipu eli akuutti vatsa

Akuutin vatsan syitä voivat olla mm. umpilisäkkeen tulehdus, sappirakon tulehdus, virtsa- ja munuaistulehdukset, virtsatiekivi, haimatulehdus, mahahaavan puhkeaminen, suolitukos, paksusuolipullistuman puhkeaminen, suoliston verenkiertohäiriö, gynekologiset syyt ja suolistosyöpä.

Kipeä vatsa on yleinen vaiva. Useimmiten kyse on vaarattomasta ja ohimenevästä syystä, kuten ummetuksesta tai ylensyömisestä.

Milloin sairaalaan?

Joskus vatsakivun syynä on vakava sairaus, ja joskus sen ainoa hoito on nopeasti tehtävä leikkaus. Jopa puolet sairaaloiden ensiapuun tulevista vatsakipuisista potilaista tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa. Vakavasta vatsavaivasta voi olla kysymys, jos:

➤ kipu alkaa äkillisesti ja tuntuu uhkaavalta

➤ potilaalla ei ole ollut vastaavaa kipua aikaisemmin

➤ kipu ei hellitä itsestään muutamassa tunnissa

➤ kipu pahenee.

Tällöin on otettava nopeasti yhteyttä lääkäriin. Lääkärin tutkimuksessa mm. seuraavat seikat viittaavat siihen, että sairaalahoito on tarpeen:

➤ potilas on sairaan näköinen, kivulloinen ja välttää liikkumista

➤ hänellä on kuumetta

➤ vatsa on arka painelulle

➤ vatsalihakset ovat pinkeät

➤ stetoskoopilla kuunneltaessa suoliäänten sointi on muuttunut.

Kivun syitä

Näissä tapauksissa puhutaan akuutista vatsasta. Akuutin vatsan syitä voivat olla mm. umpilisäkkeen tulehdus, sappirakon tulehdus, virtsa- ja munuaistulehdukset, virtsatiekivi, haimatulehdus, mahahaavan puhkeaminen, suolitukos, paksusuolipullistuman (divertikkelin) puhkeaminen, suoliston verenkiertohäiriö (veritulppa), gynekologiset syyt (mm. kohdunulkoinen raskaus, endometrioosi, munasarjan tai kohtuontelon tulehdus) ja suolistosyöpä.

Jos vatsaontelon sisällä oleva elin (esim. umpilisäke, sappirakko tai paksusuolessa oleva pullistuma) puhkeaa, on seurauksena vatsakalvotulehdus. Vatsakalvotulehdus on nykyäänkin hengenvaarallinen tila; 20–30 % siihen sairastuneista potilaista kuolee. On tärkeää, että potilas leikataan ennen kuin esimerkiksi umpisuoli puhkeaa.

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Sairaalan päivystyspoliklinikalla kirurgi tutkii potilaan. Potilaasta otetaan oireiden antamien viitteiden mukaisesti verikokeita, yleensä ainakin perusverenkuva ja tulehdusarvo, virtsanäyte ja hedelmällisessä iässä olevilta naisilta usein raskaustesti. Keuhkojen ja vatsan röntgenkuva kuuluvat myös usein perustutkimuksiin. Vatsan ultraäänitutkimuksella voidaan varmentaa tai sulkea pois useita akuutin vatsakivun syitä.

Jos vatsakivun syy ei näissä tutkimuksissa selviä ja tulehdusarvot viittaavat vakavaan vatsaontelon tulehdukseen, tietokonekerroskuvaus paljastaa usein ongelman sijainnin ja luonteen. Jos arvellaan, että kipu johtuu ruokatorven tai mahalaukun sairaudesta, voidaan tehdä mahalaukun tähystys (gastroskopia), ja jos vian arvellaan olevan paksusuolessa, voidaan tehdä paksusuolentähystys (kolonoskopia). Tutkimusten määrä ja kiireellisyys mitoitetaan sen mukaan, miten potilas voi ja minkä lääkäri arvelee olevan vialla.

Välitöntä leikkaushoitoa vaativia tiloja ovat esimerkiksi mahahaavan, suolen, sappirakon tai umpilisäkkeen puhkeamat, aortan (ison verenkierron suurimman valtimon) repeämä tai veritulpan aiheuttama suolikuolio. Leikkauksessa kirurgi avaa vatsaontelon ja korjaa vioittuneen elimen. Leikkauksen jälkeen potilaalle annetaan yleensä suoneen nesteitä, ravintoliuoksia ja antibiootteja. Jos potilas on menettänyt verta, hänelle annetaan punasoluja (verensiirto). Potilaan toipuminen riippuu akuutin vatsakivun syystä. Jos aortta on revennyt, potilaiden kuolleisuus on leikkauksesta huolimatta suurempi kuin muissa akuutin vatsakivun taustalla olevissa sairauksissa. Vatsakivun syyn lisäksi toipuminen riippuu merkittävästi potilaan yleiskunnosta ja iästä. Useimmiten potilas toipuu ennalleen muutamassa viikossa.

Akuutin vatsakivun syyn pitää olla selvillä ”ennen kuin aurinko laskee”. Ainakin lääkärillä pitää olla selvä näkemys siitä, tarvitseeko potilas leikkausta nyt vai myöhemmin, vai voidaanko tilannetta seurata sairaalassa tai kenties kotona.

Tarkastanut:
Marja Aira
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva:
Jaan Seitsara