Raskaana töissä

Työolosuhteet voivat vaikuttaa odottavan äidin ja syntyvän lapsen terveyteen. Potilaan Lääkärilehti keräsi yhteen tekijöitä, joita odottavan äidin tulisi varoa.

Raskauden ensimmäinen kolmannes on sikiön kehityksen kannalta herkintä aikaa. Sen takia ennakkotoimenpiteet ovat tärkeitä raskaudenaikaisten työolojen turvallisuudessa. Työssä altistumisen vähentäminen on kaikkien työntekijöiden terveyden kannalta tärkeää, mutta erityisesti raskaana olevan työaltistuminen on aina pyrittävä minimoimaan.

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on arvioitava mahdollinen työssä tai työoloissa raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle aiheutuva vaara.

Jos vaaratekijää ei voida poistaa, on työnantajan pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin työtehtäviin. Työnantajan on ilmoitettava naistyöntekijöille sikiönkehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta ja tarpeellisista varotoimenpiteistä sekä annettava työnopastusta ja koulutusta vaaran torjumiseksi.

Raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa valtioneuvoston asetuksessa 1335/2004 luetellulle kemialliselle, fysikaaliselle tai biologiselle tekijälle siinä määrin, että siitä on perusteltua syytä olettaa olevan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Työn raskaus ja tapaturmariski eivät sen sijaan ole erityisäitiysrahan myöntämisen perusteita, koska niitä ei mainita asetuksessa.

Ohessa vaaratekijöitä, jotka työntekijän tulisi ottaa huomioon. Mainitut ammatit ovat vain esimerkkejä. Riskejä voi löytyä muistakin ammateista.

Kemialliset tekijät

1. Anestesiakaasut

Kätilöt, leikkaussalien, heräämöiden ja hammaslääkäriasemien henkilökunta

Suomessa käytetään anestesiakaasuina typpioksiduulia (ilokaasua), halotaania, enfluraania, isofluraania, desfluraania ja sevofluraania.

Erityisesti typpioksiduulille, on liitetty suurentunut keskenmenon riski. Joissain tutkimuksissa altistuminen on ollut yhteydessä myös lasten epämuodostumiin. Anestesiakaasujen mittaus on tarpeen todellisen altistumistilanteen selvittämiseksi, jos epäillään korkeita pitoisuuksia.

Raskaana oleva työntekijä ei saa altistua halotaani- tai typpioksiduulipitoisuuksille, jotka ylittävät 10 prosenttia haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta eikä lyhytaikaisesti halotaanipitoisuuksille, jotka ylittävät 10 prosentin huippupitoisuudesta.

Anestesiakaasupitoisuuksia voidaan pienentää käyttämällä oikeita työmenetelmiä, vähentämällä anestesialaitteiden päästöjä ja tehostamalla kohdeilmanvaihdon toimintaa.

2. Solunsalpaajat ja muut lääkeaineet

Farmaseutit, sairaanhoitajat, lääketyöntekijät, siivoojat, lääkkeiden valmistajat, laboratoriossa työskentelevät, jätteiden käsittelijät ja sairaaloiden pesulan työntekijät

Monet solunsalpaajat ovat perimämyrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita. Altistuminen tapahtuu tavallisimmin ihon kautta roiskeiden välityksellä, mutta myös hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan (huono käsihygienia) kautta altistuminen on mahdollista. Raskaana oleva työntekijä on siirrettävä solunsalpaajien käyttöliuosten valmistuksesta muuhun työhön mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa.

Eräät lääkeaineet, kuten sukupuolihormonit ja jotkin viruslääkkeet voivat vaikuttaa haitallisesti sikiöön. Raskaana olevan työaltistuminen tällaisille aineille tulisi ehkäistä.

3. Orgaaniset liuottimet

Maalaus- ja lakkaustyöntekijät, maalinpuhdistustyöntekijät, autonpesijät, kemialliset pesijät, kenkä- ja puusepänteollisuuden liimaustyötä tekevät, silkkipainajat, lattian vahaajat ja autokorjaamon henkilökunta

Useat liuottimet haihtuvat helposti ilmaan ja voivat imeytyä sekä hengitysteitse että ihon läpi. Rasvaliukoisina ne läpäisevät istukan. Usein työssä altistutaan monille liuottimille samanaikaisesti.

Voimakas altistuminen liuottimille on ollut yhteydessä suurentuneeseen keskenmenoriskiin ja joissain tutkimuksissa lasten synnynnäisiin epämuodostumiin. Äidin altistuminen liuottimille raskausaikana saattaa lisätä myös lapsen käytöshäiriöitä, mutta tätä koskeva näyttö on vähäistä.

4. Lyijy

Lyijyesineitä romuttavat, akkujen huoltajat, lyijymaalien valmistajat, lyijymaaleilla maalaavat, lyijymaalatun kappaleen hitsaajat, lyijypitoisen lasimassan valmistajat, valimotyöntekijät ja ampumahallien henkilökunta

Lyijy imeytyy hengitysteistä ja sille altistumista arvioidaan veren lyijymittausten perusteella. Sikiöaikainen lievästikin kohonnut veren lyijypitoisuus saattaa heikentää lapsen henkistä kehitystä. Osa lyijy-yhdisteistä on luokiteltu myös syöpävaarallisiksi. Lyijylle ja sen johdannaisille ei tule altistua raskauden aikana.

5. Elohopea

Kloorialkaliteollisuuden, jätehuollon, elohopean talteenoton ja teollisuuslaitosten korjaus- ja purkutöiden henkilökunta

Tiedot elohopean vaikutuksista raskauteen ja sikiöön ovat osittain ristiriitaisia. Elohopea läpäisee istukan ja sillä oletetaan olevan haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen, koska sen tiedetään olevan hermosto- ja munuaismyrkky. Elohopealle altistumista arvioidaan veren ja virtsan elohopeapitoisuuden perusteella.

6. Torjunta-aineet

Joidenkin torjunta-aineiden on eläinkokeiden perusteella havaittu olevan lisääntymisterveydelle vaarallisia ja syöpävaarallisia. Torjunta-aineille altistuminen on selvitettävä tapauskohtaisesti.

7. Hiilimonoksidi

Rauta- ja teräsvalimoiden ja savustamoiden henkilökunta, hitsaajat ja henkilöt, jotka työskentelevät tiloissa, joissa on polttomoottoreiden pakokaasuja.

Äidin häkäaltistumiseen on liitetty lapsen epämuodostumat ja hermostolliset häiriöt. Äidin häkämyrkytyksen seurauksena on kuvattu sikiökuolemia ja lapsen aivovaurioita. Raskaana olevan koko työpäivän kestävä altistuminen häkäkaasulle tulee olla alle 9 ppm.

8. Tupakansavu

Vankeinhoidon ja kotipalvelun henkilökunta

Ympäristön tupakansavu voi aiheuttaa lapsen pienipainoisuutta. Voimakas altistuminen voi lisätä keskenmenon, sikiökuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskaana olevaa naista ei saa käyttää työhön, jossa hän altistuu ympäristön tupakansavulle. Tämä koskee myös tupakoivia raskaana olevia työntekijöitä.

9. Ionisoiva säteily

Ydinvoimaloiden, terveydenhuollon röntgentyön, isotooppilääketieteen ja lentotyön henkilökunta

Röntgensäteily läpäisee kudokset ja istukan. Radionuklidit hakeutuvat elimistössä kohde-elimiinsä ja pääsevät mahdollisesti myös sikiöön. Säteilyaltistus sikiökauden aikana voi lisätä lapsen riskiä sairastua syöpään.

Säteilytyötä tekevät luokitellaan säteilytyöluokkiin A ja B. Säteilyluokan A työtä ei saa teettää raskaana olevalla. Raskaana oleva ei saa tehdä myöskään säteilytyöluokan B työtä, mikäli jäljellä olevana raskausaikana sikiön ekvivalenttiannos ylittäisi arvon 1 mSv.

Tarttuvat taudit

1. Toksoplasmoosi

Eläinlääkärit ja -hoitajat

Toksoplasma-alkueläin esiintyy kolmena muotona, jotka kaikki kykenevät tartuttamaan ihmisen: ookysta, kudoskysta ja takytsoiitti. Ookystat leviävät pääasiassa kissaeläinten ulosteessa ympäristöön, ja ihminen voi saada tartunnan maaperästä käsien kautta tai kontaminoidun juomaveden tai vihannesten välityksellä.

Tartunnan voi saada myös toksoplasman kudoskystista syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa tai takytsoiittien välityksellä. Takytsoiitit voivat läpäistä istukan ja infektoida sikiön. Tartunta siirtyy sikiöön sitä helpommin, mitä pidemmällä raskaus on.

Toksoplasmatartunta voi aiheuttaa keskenmenon, sikiökuoleman tai lapsen yleisinfektion ja neurologisia kehitysviivästymiä.

2. Listerioosi

Eläinlääkärit ja -hoitajat

Listerioosi on harvinainen sairaus, johon liittyy äidin yleensä lievä flunssantapainen sairastuminen. Sikiölle ja vastasyntyneelle tartunta voi kuitenkin aiheuttaa vakavan yleisinfektion, johon liittyy 20–30 prosentin kuolleisuus. Tartunta on yleensä elintarvikeperäinen (mm. pastöroimattomista maitotuotteista).

Työperäinen tartunta on mahdollinen hoidettaessa eläimiä, joilla on listerioosiepidemia tai listerian aiheuttamia synnytyskomplikaatioita. Tällaisia töitä on raskauden aikana syytä välttää. Tartunta ehkäistään hygienialla ja huolehtimalla elintarvikkeiden tuoreudesta.

3. Vihurirokko

Lääkärit, terveyden- ja lastenhoitajat, koulun henkilökunta

Vuonna 1975 aloitettujen rokotusten ansiosta vihurirokkotartunnan vaara on vähäinen, joskin sen mahdollisuus on huomioitava muun muassa maahanmuuttajilla. Etenkin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sairastettu vihurirokko voi aiheuttaa sikiölle synnynnäisen vihurirokko-oireyhtymän.

4. Herpes simplex virus -tulehdus

Lääkärit ja sairaanhoitajat

Äidin sairastamaan primaari-infektioon erityisesti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana liittyy keskenmenon ja sikiökuoleman vaara. Työssä tartunnan voi saada hengitysteitse, kosketustartuntana, esimerkiksi intuboimalla palovammapotilasta.

Raskauden aikaista altistumista on vältettävä hoidettaessa vaikeasti sairaita potilaita, joilla on yleistynyt herpesinfektio.

5. Vesirokko

Lastenhoitaja, koulun henkilökunta, sairaanhoitaja ja lääkäri,

Vesirokkoa arvioidaan Suomessa sairastavan vuosittain noin 30–50 naisen raskauden aikana. Vesirokko tarttuu herkästi pisaratartuntana.

Primaari vesirokko voi aiheuttaa vaikeita sikiövaurioita ja äidin komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta. Varicella zoster -virus voi tarttua myös kosketustartuntana vyöruususta henkilölle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa.

Mikäli työpaikalla vesirokkotartunta on mahdollinen, kannattaa harkita lisääntymisikäisten ja raskautta suunnittelevien naisten rokottamista. Raskaana olevaa naista ei saa rokottaa, koska rokote sisältää heikennettyä elävää virusta.

Rokotuksen jälkeen raskauden ehkäisystä on huolehdittava kolmen kuukauden ajan.

6. Virushepatiitit

Huumepoliklinikoiden, elinsiirtoyksiköiden, hammaskirurgisten yksiköiden, onkologisten hoitoyksiköiden, päivystyspoliklinikoiden ja sairaankuljetuksen henkilökunta.

Hepatiitti B voi tarttua verikontaktissa hepatiittipotilasta. Hepatiitti B on helpoimmin neulanpistotapaturman yhteydessä tarttuva virus. Neulanpistotapaturmassa on tartuntariski erityisesti jos potilas on HbeAg-positiivinen. Noin 90 prosenttia HBeAg-positiivisten äitien lapsista saa tartunnan ilman rokotusta.

Infektio aiheuttaa lisääntyneen kroonisen hepatiitin ja maksasyövän riskin. Virus siirtyy kantajaäidiltä lapseen yleensä synnytyksen yhteydessä tai pian sen jälkeen. HBV-rokotuksella lapsen infektio voidaan estää lähes varmasti.

Hepatiitti C on yleisin Suomessa esiintyvistä hepatiiteista. Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000 hepatiitti C-tartuntaa ja noin 70–80 % tartunnan saaneista jää kantajiksi. Sen infektiivisyys on hepatiitti B:tä huomattavasti vähäisempi.

Hepatiitti C tarttuu verikontaktissa ja suurin riski saada tartunta on huumeidenkäyttäjien hoitoyksiköiden työntekijöillä. Tartuntariski äidistä sikiöön on noin 5–10 prosenttia. Infektio aiheuttaa kohonneen maksakirroosiriskin.

7. Sytomegalotulehdus

Lastenhoitotyöntekijät

Sytomegalovirus erittyy virtsaan, sylkeen, kyynelnesteeseen ja sukupuolieritteisiin sekä äidinmaitoon. Sikiöaikana tai alle kaksivuotiaana tartunnan saanut lapsi voi erittää virusta jopa kahden vuoden ajan, mikä aiheuttaa tartuntariskin lapsia hoitaville työntekijöille. Sikiökautinen infektio voi johtua myös äidin aikaisemman latentin infektion aktivoitumisesta.

Sytomegalovirus voi aiheuttaa yleisen psykomotorisen kehityshäiriön lisäksi paikallisia vaurioita, kuten näkö- ja kuulovamman. Hoitotyössä tartuntaa vältetään hygieenisillä työtavoilla, hyvällä käsihygienialla ja eritteille altistumisen välttämisellä.

8. HIV-tartunta

HIV-tartunnan kantajien operatiivisessa hoidon, laboratoriotyön ja hammashoidon työntekijät

HIV-tartunnan saaminen sairaanhoitotyöstä on erittäin harvinaista. 0,4 % todetuista varmoista altistumisista HIV-positiivisen potilaan verelle on johtanut myöhemmin HIV-positiivisuuteen. Suurin tartuntariski on toimenpiteessä tapahtuvan HIV-kontaminoituneen neulanpiston yhteydessä. Asianmukainen suojaus ja varovaisuus ovat riittävää suojautumista altistumista vastaan sekä raskaana oleville että muille työntekijöille.

9. Parvorokko

Opettajat, lastenhoitajat

Tautia esiintyy epidemioina koulussa ja päiväkodeissa. Parvovirusinfektio voi aiheuttaa sikiölle jopa kuolemaan johtavan anemian, joka on hoidettavissa kohdunsisäisillä verensiirroilla. Jos työpaikalla havaitaan parvorokkoa, raskaana olevan serologinen status tulee selvittää. Selvityksen ajaksi nainen siirretään toiseen työpisteeseen tai pois työstä. Jos äidillä on vanhaa immuniteettia, hän voi jatkaa työskentelyä.

10. Pandeeminen influenssa A

Raskaudenaikainen influenssa lisää raskaana olevien kuolleisuutta ja komplikaatioita. Oikeus erityisäitiysrahaan arvioidaan epidemiatilanteen ja viranomaisohjeiden mukaan. Vuodesta 2010 lähtien raskaana olevat ovat saaneet Suomessa maksuttoman kausi-influenssarokotteen.

Työolosuhteet

1. Yötyö

Vuorotyöhön, erityisesti yötyöhön, on tutkimuksissa liitetty suurentunut keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön kasvun hidastumisen riski. EU:n raskaana olevien työntekijöiden turvallisuutta koskevan direktiivin mukaan raskauden aikana ei voi velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista.

2. Ylipaine ja maanalainen kaivostyö

Valtioneuvoston asetuksessa mainitaan maanalainen kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely tai vedenalainen sukeltaminen tehtävinä, jotka voivat vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden.

3. Säännöllinen altistuminen iskuille ja matalataajuiselle tärinälle

Tämä voi aiheuttaa haittaa raskaudelle. Koko kehon tärinää ja erityisesti vatsan alueelle kohdistuvia tärähdyksiä ja iskuja tulisi välttää.

4. Melu

Raskaudenaikainen melulle altistuminen saattaa aiheuttaa lapsen alentuneen syntymäpainon, mutta näyttöä melualtistumisen vaikutuksesta syntyvän lapsen kuuloon on vähän. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti päivittäinen meluannos tulisi olla alle 85 dB(A)Lex8h.

5. Kuumuus

Raskaana oleva nainen on alttiimpi kuumuuden aiheuttamalle lämpöstressille. Yli 35 asteen kuumuudelle altistuminen voi haitata sikiön kehitystä. Kylmässä työskentely asianmukaisesti pukeutuneena ei ole haitallista raskaudelle.

6. Taakat

Käsin tapahtuva taakkojen käsittely katsotaan raskauden kannalta riskialttiiksi työksi, sillä se saattaa käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti. Riskin suuruus riippuu taakan painosta, nostotavasta ja nostojen määrästä. Riskejä voidaan vähentää muuttamalla työtehtäviä, vähentämällä ruumiillisen työn määrää ja käyttämällä apuvälineitä.

7. Seisominen

Jatkuva ja pitkäaikainen seisominen haittaa ääreisverenkierron toimintaa ja laskimoihin kohdistuva paine saattaa hidastaa lantion alueen verenkiertoa, mikä voi aiheuttaa esim. kohdun supistelua. Pitkäaikainen seisominen saattaa lievästi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Erityisäitiysvapaa

Erityisäitiysvapaan edellytyksenä on, että vaaratekijää ei voida poistaa työolosuhteista eikä raskaana olevalle voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä.

Edellytyksiä ovat myös henkilön työkykyisyys ja voimassa oleva työsuhde. Myös yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä on oikeus erityisäitiysvapaaseen. Jos työnantaja järjestää raskaana olevalle erityisrahakauden aikana muuta työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön terveyttä, erityisäitiysvapaa päättyy. Työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin kirjoittama lausunto työssä tai työolosuhteissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle tarvitaan hakemuksen liitteeksi.

Lisätietoja vaaraa aiheuttavista työaltisteista ja menettelytavoista niiden suhteen on saatavissa Työterveyslaitoksen raskaus ja työ -neuvontapalvelusta puhelimitse tai Internet-lomakkeella sekä oppaasta Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa

Lähde: Työaltisteet ja raskaus. Päivi Mäki-Jokela, Pia Nynäs, Marja-Liisa Lindbohm, Heikki Frilander. Suomen Lääkärilehti nro 15/2014.

Artikkelin tarkastanut:
Pia Nynäs
LL, erikoislääkäri
Työterveyslaitos Tampere
työlääketieteen poliklinikka

Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Pixmac