Synnytyksen jälkeinen masennus

Masentunut äiti tuntee itsensä arvottomaksi, kykenemättömäksi ja on kohtuuttoman huolissaan vauvastaan ja siitä, osaako hän hoitaa lastaan.

Lapsen synnyttäminen maailmaan on iloinen tapahtuma. Äitiys voi kuitenkin tuntua stressaavalta ja vaikealta, eivätkä kaikki äidit tunne iloa lapsen syntymän jälkeen. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen – ”baby blues” – on normaali ilmiö. Sitä esiintyy jopa 80 %:lla synnyttäneistä naisista. Herkistymiseen voi liittyä mielialan vaihtelua, itkuisuutta ja unihäiriöitä. Herkistyminen on tavallisinta 3–5 päivää synnytyksen jälkeen ja oireet helpottuvat yleensä itsestään parissa viikossa.

Osalle äideistä ilmaantuu kuitenkin vaikeampi masennus. Noin joka kymmenes äiti masentuu synnytyksen jälkeen pidemmäksi aikaa ja joskus varsin vakavastikin. Yksi synnyttäjä tuhannesta tarvitsee sairaalahoitoa synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi.

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen ovat myös taipuvaisia ne synnyttäjät, joilla on ollut jo ennen raskautta ollut masennusta, muita psyykkisiä ongelmia tai vaikeita elämäntapahtumia sekä naiset, jotka jäävät lapsensa kanssa liian yksin. Epätyydyttävä suhde puolisoon liittyy myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sen sijaan raskauksien tai lasten lukumäärällä ei ole merkityksestä sen kannalta, ilmaantuuko synnytyksen jälkeen masennusta vai ei.

Masennuksen oireet

Masennuksen oireita ovat:

➤ mielialan lasku
➤ väsymys
➤ kiinnostuksen katoaminen
➤ syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet
➤ ruokahaluttomuus tai liallinen ruokahalu
➤ unihäiriöt
➤ keskittymiskyvyn heikkous
➤ muistiongelmat
➤ itsetuhoajatukset

Masennuksen vuoksi äiti tuntee itsensä arvottomaksi, kykenemättömäksi ja on kohtuuttoman huolissaan vauvastaan ja siitä, osaako hän hoitaa lastaan. Äiti saattaa vetäytyä muiden seurasta. Vaikea masennus voi johtaa siihen, että äiti vahingoittaa itseään ja lastaan. Oikein ajoitetulla hoidolla tämä voidaan estää, mutta vaikeimmissa tilanteissa tarvitaan sairaalahoitoa ja joskus sähkösokkihoitoa.

Ehkäisy ja hoito

On tärkeää, että jo raskaana ollessaan nainen tai hänen puolisonsa kertoo neuvolassa, onko naisella aikaisemmin ollut masennusta, muita mielenterveyden häiriöitä tai elämän vaikeuksia. Tällöin raskautta voidaan tukea paremmin ja varautua tuleviin tilanteisiin. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei äidin pidä tuntea syyllisyyttä, koska kyseessä on monen asian summana syntynyt sairaus, joka vaatii hoitoa. Itsehoidon merkitys voi olla ratkaiseva – synnytyksen jälkeen äidin on levättävä (nukkua kun lapsi nukkuu) ja hänelle on hyvä järjestää omaakin aikaa, jolloin joku muu hoitaa lasta.

Jos näillä eväillä ei pärjätä, ja jos synnytyksen jälkeinen alavireys jatkuu yli kaksi viikkoa, on asiasta syytä puhua lääkärin kanssa. Lääkäri voi aloittaa äidille masennuslääkehoidon, äiti voidaan ohjata psykoterapiaan ja perheelle voidaan järjestää apua lapsen hoidossa. Lääkityksen valinnassa on muistettava lääkkeen mahdollinen erittyminen äidinmaitoon. Joskus sairaalahoito on tarpeen.

Synnytyksen jälkeinen masennuksen on ajateltu johtuvan osittain hormonivaihteluista raskauden ja synnytyksen aikana. Synnytyksen jälkeen hormonijärjestelmässä on kova myllerrys, kun naisen elimistö sopeutuu siihen, että raskaus on ohi ja alkaa imetys. Siksi hormonihoidoilla voidaan joskus lievittää ja hoitaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Masennuksen hormonihoito ei kuitenkaan ole rutiinihoitoa.

Tarkastanut:
Marja Aira
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri