Aivojen ja imusuoniston välinen yhteys selviämässä

Aivojen ja imusuoniston välinen yhteys selviämässä Kuva 1 / 1

Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijat kertovat Journal of Experimental Medicine -lehdessä tänään julkaistussa artikkelissa yllättävästä löydöksestä: toisin kuin kaikissa anatomian ja kudosopin oppikirjoissa uskotaan, imusuonia on myös aivojen yhteydessä. Tutkijat löysivät imusuonia aivokalvoista ja havaitsivat, että näillä imusuonilla on suora yhteys kehon muuhun imusuonijärjestelmään.

Imusuonet muodostavat lähes kaikki kehon kudokset kattavan järjestelmän, joka on tärkeässä asemassa immuunipuolustuksessa ja kudoksien soluväleissä olevan nesteen säätelyssä. Tähän asti on oletettu, että keskushermosto on poikkeuksellinen elin siinä, että se ei ole yhteydessä imusuonijärjestelmään. Tutkijoiden mukaan löydös muokkaa täysin uudella tavalla käsitystä pään alueen anatomiasta ja aivo-selkäydinnesteen kierrosta sekä antaa aihetta tarkastella uudelleen myös aivosairauksia.

– Olemme äskettäin löytäneet imusuonen kaltaisen suonen myös silmästä ja tämä johtikin minut kartoittamaan tarkemmin myös aivojen mahdollista imusuonistoa, kertoo tutkimusryhmässä työskentelevä Aleksanteri Aspelund.

– Näin laajan imusuoniston löytyminen aivojen vierestä oli kuitenkin yllätys ja avaa täysin uusia suuntia aivotutkimukselle. Pystyimme osoittamaan, että aivokalvojen imusuonet toimivat aivo-selkäydinnesteen ja aivojen kudosnesteen säätelyssä.

Tutkijaryhmä osoitti, että aivokalvoissa sijaitsevat imusuonet kulkevat aivokalvojen suurten laskimoiden ja valtimoiden sekä aivohermojen vieressä. Kyseisissä imusuonissa kulkeva neste ja makromolekyylit kulkeutuvat suoraan syvällä kaulassa sijaitseviin imusolmukkeisiin.

Miten näin mullistava löydös on voinut jäädä sitten huomaamatta?

– Se ei ole mikään ihme, sanoo tutkimuksen parissa työskennellyt lääketieteen opiskelija Salli Antila.

– Imusuonet sijaitsevat tiiviisti aivokalvojen sisällä ja ellei niitä tarkoituksella osaa etsiä, jäävät ne todennäköisesti huomaamatta. Vaikka olimme suonet jo löytäneet, meni meilläkin melkoinen tovi kehittää uusia menetelmiä imusuonten kuvantamiseen, hän sanoo.

Tutkijoiden mukaan imusuonten löytyminen on nostanut esiin monia uusia aivojen toimintaan ja aivosairauksien mekanismeihin liittyviä kysymyksiä. Tutkijoiden mielestä on hyvin mahdollista, että imusuonijärjestelmällä on merkitystä aivosairauksissa, joihin liittyy erilaisten valkuaisten tai nesteen kerääntyminen aivokudokseen, sekä aivojen puolustusjärjestelmään liittyvissä sairauksissa. Tällaisia ovat muun muassa Alzheimerin tauti sekä aivoinfarktit, jotka aiheuttavat maailmanlaajuisesti merkittävää kärsimystä ja kustannuksia.

Tutkimus on julkaistu The Journal of Experimental Medicine -lehden online-versiossa.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Helsingin yliopisto: Kuva on tutkijoiden alkuperäinen kuva kahdesta aivokalvon imusuonesta (punainen), joka kulkee aivokalvon verisuonia (virheä) pitkin.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi