Ilmansaasteet heikentävät kävelyn terveysvaikutuksia

Tutkijat suosittelevat, että etenkin keuhkoahtaumapotilaat ja sydänsairaat välttävät saastuneessa ilmassa kävelyä.

Ilmansaasteet heikentävät kävelyn terveysvaikutuksia Kuva 1 / 1

Pitkäaikainen oleskelu saastuneessa ilmassa heikentää keuhkojen toimintaa etenkin vanhuksilla ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Lyhytaikaisen ilmansaasteille altistumisen vaikutukset on tunnettu heikommin. Satunnaistettu päiväkävelykoe osoitti sen haitalliseksi sydän- ja keuhkosairaille.

Tutkimukseen otettiin mukaan yli 60-vuotiaita henkilöitä, joilla oli joko keuhkoahtaumatauti tai iskeeminen sydänsairaus, sekä lisäksi ryhmä terveitä verrokkeja. Kaikissa ryhmissä oli noin 40 koehenkilöä. Kroonisten sairauksien edellytettiin olevan hyvässä tasapainossa ja tupakointi oli pitänyt jättää vähintään 12 kuukautta aikaisemmin.

Tutkittavat satunnaistettiin kahteen kävelyinterventioon: kahden tunnin kävelyyn keskipäivän aikaan Lontoossa joko vilkkaalla Oxford Streetillä tai lähellä sijaitsevassa vehreässä Hyde Parkissa. Koepaikalla mitattiin ilman pienhiukkasten määrä, typpidioksidi ja hiilipartikkelit. Koe toistettiin 3–8 viikon kuluttua, jolloin tutkittavat kävelivät toisessa ryhmässä ja toimivat siten myös omina verrokkeinaan.

Saastuneessa ilmassa kävely lisäsi keuhkoahtaumapotilaiden yskää, ysköksiä, hengenahdistusta ja vinkumista. Kaikissa tutkituissa ryhmissä kävely Hyde Parkissa paransi keuhkofunktiota (FEV1 ja FVC), kun taas kävely Oxford Streetillä ei tuonut muutosta.

Tutkijoiden suosittelevat, että etenkin keuhkoahtaumapotilaat ja sydänsairaat välttävät saastuneessa ilmassa kävelyä. Ilmansaasteiden hallinta vilkkailla väylillä edistää kaikkien terveyttä.

Lähde:

Sinharay R, Gong J, Barratt B ym. Respiratory and cardiovascular responses to walking down a traffic-polluted road compared with walking in a traffic-free area in participants aged 60 years and older with chronic lung or heart disease and age-matched healthy controls: a randomised, ­crossover study. Lancet 2018;391:339–49.

Kirjoittaja:

Helena Liira

Ylilääkäri

Kuva: Fotolia

Kirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 10/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi