Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää tämän vuoden aikana mittavan aineiston, jonka avulla saadaan kuva siitä, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua.
Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa.
Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa sekä mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa.
Tutkimuksen aikana seurataan ensimmäistä kertaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin pystytään arvioimaan masennusriskiä.
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa perustasolla.
– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta tiedotteessa .
Kyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan.
Kyselyjä tehdään tänä keväänä yhteistyössä seitsemän kunnan kanssa Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa, Sisä-Suomessa ja Länsi-Suomessa.
Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
