Osuuskunta turvaisi lääkärit pohjoiseen

Sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta alkaisi leikata ­tekonivelet, selät ja tietyt syövät OYS-ervassa.

Osuuskunta turvaisi lääkärit pohjoiseen Kuva 1 / 1

OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit suunnittelevat yhteisen osuuskunnan perustamista.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi johtaja ­Ilkka Luoma sanoo, että malli ratkaisisi ­päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon työnjakoasetuksen tuomat haasteet viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin alueella ja turvaisi riittävän osaamispääoman päivystäviin sairaaloihin.

Osuuskunta ottaisi hoidettavakseen erva-alueen lonkan ja polven tekonivelleikkaukset, selkäleikkaukset sekä paksusuolisyöpä- ja rintasyöpäleikkaukset.

– Näillä leikkauksilla lähdettäisiin liikkeelle, Luoma kaavailee.

Päätöksiä ei ole, mutta suunnitelmat ovat pitkällä.

Sairaaloissa leikataan liian vähän

OYS:n erva-alue on väestömäärältään maan pienin, mutta pinta-alaltaan se kattaa yli puolet Suomesta. Alueen noin 740 000 asukkaasta yli 200 000 asuu Oulussa. Etäisyydet ovat pitkät.

– Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden leik­kausvolyymit eivät ylitä asetuksen raja-arvoja, ja Lapin keskussairaalassakin ne ylittyvät vain muutamassa työnjakoasetuksen 7. pykälän mukaisessa leikkaustyypissä, Luoma valottaa.

Useat leikkaukset keskittyvät yliopistosairaalaan Ouluun, ellei työnjakoa kyetä muuttamaan nykyisestä.

Jos keskussairaalassa ei ole tarpeeksi vaativaa kirurgiaa, se ei houkuttele ammattilaisia. Ilman riittävän laajaa lääkäririnkiä ei pystytä päivystämään. Riittävän laajan toiminnan sairaalat houkuttelevat myös erikoistuvia lääkäreitä ja turvaavat tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamisen.

Osuuskunnan tavoitteena on saavuttaa riittävät leikkausvolyymit, turvata henkilöstön saatavuus ja säilyttää päivystävien sairaaloiden verkko pohjoisessa.

Roolitus muuttaa potilasvirtoja

– Heti kun otin uuden tehtävän keväällä vastaan, käynnistin hankkeen sairaaloiden roolittamiseksi, Luoma kertoo.

Luoma kuvaa roolittamista kompromissiksi ”kaiken keskittämisen” ja ­”nykytilan” väliltä. Piirit sopivat yhdessä, mitä leikkauksia missäkin sairaalassa tehdään.

– Sairaalat pitää profiloida, jotta niissä päästään riittävän monessa leikkaus­tyypissä asetuksen mukaiselle tasolle.

Riittävän laaja toiminta houkuttelee ammattilaisia ja päivystysvalmius säilyy.

Luoma arvioi, että jatkossa selkiä, polven ja lonkan tekoniveliä sekä rinta- ja paksusuolisyöpiä leikataan 2–5:ssä OYS:n erva-alueen sairaalassa.

Potilasvirtoja ohjattaisiin yli maa­kunta- ja sairaanhoitopiirirajojen myös totutusta poikkeavaan suuntaan. Oulusta voitaisiin lähettää potilas leikkaukseen esimerkiksi Rovaniemelle, eikä vain toisinpäin.

– Ketään ei tietenkään siirretä toiseen sairaalaan väkisin, vaan potilaalla on ­oikeus valita hoitopaikkansa.

Potilas on valmis liikkumaan, jos hoitoon pääsy nopeutuu ja hoidon laatu säilyy. Yhteinen rakenne takaa Luoman mukaan sen, ettei ole väliä, missä osuus­kunnan sairaalassa vaikkapa tekonivelleikkaus tehdään.

– Yliopistosairaalan laatu ja osaaminen ovat saatavilla kaikissa jäsensairaaloissa.

Malli välttäisi sairaaloita joutumasta vastakkain eloonjäämiskamppailuun.

– Kaikille löytyy rooli ja sija.

Lääkäripooli takaisi osaajat alueille

Yhteinen osuuskunta varmistaisi Luoman mukaan lääkärien ja muiden ammattilaisten saatavuuden.

Nyt osaaminen keskittyy. Monet ­Oulusta valmistuneet erikoislääkärit ­haluaisivat asua Oulussa.

– Jos ammattilainen ei halua muuttaa työn perässä, voisimme rakentaa Pohjois-Pohjanmaalle omaa tarvetta laajemman lääkäripoolin.

Osa työstä tehtäisiin omaa aluetta, osa ervan tarpeita varten. Luoma uskoo, että lääkärit ovat valmiita liikkumaan muihin sairaaloihin.

– Halua on, jos liikkuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja kannustinjärjestelmiin.

Nytkin osa lääkärikunnasta liikkuu vapaaehtoisesti esimerkiksi yksityisten firmojen kautta.

– Tähän asti julkinen toimija ei juuri ole ollut ohjaamassa osaamisen jakamista ja rakentamassa kannustinjärjestelmiä.

Pooliin syntyisi vahva osaajaverkosto, joka hyödyttäisi myös pienessä keskussairaalassa toimivaa suppean spesialiteetin osaajaa.

– Näin hän voisi olla isomman tiimin jäsen ja jalkautumalla tai uusilla sähköisillä palvelumuodoilla tukea muita ­ervan sairaaloita.

Päätöksiä odotetaan joulukuuksi.

– Tavoiteaikataulu on, että sairaanhoitopiirit voisivat tehdä päätöksiä ­jokainen omalta osaltaan joulukuun hallituksessa ja valtuusto käsittelisi ­asiaa helmikuussa.

Osuuskunnan toiminta voisi Luoman mukaan käynnistyä ensi vuonna.

Turhauttaako, kun sote-uudistus venyy?

”Tavallaan turhauttaa, mutta toimintaa pitää silti kehittää ja tulevaisuus tehdään itse.

Osuuskunta on toteutettavissa nyky­hallituksen valitsemalla maakunta- ja sote-lainsäädännöllä tai ilman sitä.

Lähden oman organisaation kehittämisessä siitä, että sote-palvelu­järjestelmän reformi tulee ja se on tarpeen.

Paljon puhutaan, onko alueiden oikea luku 5, 12, 18 vai 20. Sote-palvelu­järjestelmässä pitää pyrkiä parempaan integraatioon ja kokonaisuuksien hallintaan, mutta asioita ei voi yksinkertaistaa liikaa. Joihinkin asioihin 18 toimijaa on liikaa, joihinkin liian vähän.

Erikoissairaanhoidossa mennään tietyiltä osin kohti viiden tiiviimpää yhteistyötä.”

Vahva johtamiskokemus

• Yleislääketieteen erikoislääkäri, LL Ilkka Luoma aloitti PPSHP:n johtajana helmikuussa.

• Toimi aiemmin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveys­palvelu­kuntayhtymä Soiten toimitusjohtajana ja Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen muutosjohtajana.

• Työskennellyt myös Kokkolan kaupungin terveyspalvelu­johtajana, peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveys­palvelujohtajana ja johtavana ylilääkärinä sekä Toholammin terveyskeskuksen johtavana lääkärinä.

• Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista kaksi on jo aikuisia.

• Harrastaa maratonjuoksua. Juoksi lokakuussa Budapestin maratonin yhdessä vaimonsa, isänsä ja poikansa kanssa.

Kirjoittaja:
Heli Väyrynen
toimittaja

Kuvat: Jukka-Pekka Moilanen / KuvaUljas

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 45/2018.

Oletko jo lukenut nämä?