Ovulaatio on biologinen prosessi, joka on keskeinen osa naisen lisääntymiskiertoa. Se on elintärkeä vaihe hedelmällisyyden kannalta, ja sen ymmärtäminen voi auttaa monia pariskuntia suunnittelemaan perheenlisäystä.
Mitä tarkoittaa ovulaatio?
Ovulaatio on prosessi, jossa kypsä munasolu irtoaa munasarjasta ja siirtyy kohtuun odottaen mahdollista hedelmöittymistä.
Tämä tapahtuu yleensä noin keskivaiheessa naisen kuukautiskiertoa, noin 12-14 päivää ennen seuraavien kuukautisten odotettua alkamispäivää.
Munasolun vapautuminen on välttämätöntä, jotta hedelmöityminen voi tapahtua.
Ovulaation oireet eli mistä tietää, milloin ovulaatio on?
Naisen keho antaa useita merkkejä ovulaatiosta. Ovulaation aikaan kehon peruslämpötila voi nousta hieman, ja monilla naisilla on lievää alavatsakipua.
Ovulaatioajankohdan voi selvittää useilla eri tavoilla:
- ovulaatiolaskurin avulla
- ovulaatiotestit
Joskus käytetään myös tavallista kuumemittaria kehon peruslämpötilan mittaukseen ja tätä kautta ovulaation ajankohdan selvittämiseen.
Ovulaatio ja raskaus
Ovulaatio on keskeinen tekijä raskauden tapahtumisessa. Hedelmöittymiseen tarvitaan siittiöiden ja munasolun kohtaaminen ovulaation aikana. Jos munasolu ei hedelmöity, se surkastuu ja poistuu elimistöstä kuukautisten mukana.
Ymmärtäen oman kuukautiskiertonsa nainen voi lisätä mahdollisuuksiaan tulla raskaaksi ajoittamalla yhdynnät ovulaation aikoihin.
Ovulaatio ja lapsettomuus
Joskus pariskunnat kohtaavat vaikeuksia tulla raskaaksi, ja ovulaatio voi olla lapsettomuuden yksi tekijä.
Ovulaatiohäiriöt voivat johtua esimerkiksi endometrioosista, munasarjojen toimintahäiriöstä, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai stressistä. Myös voimakas painonnousu tai laihtuminen voi aiheuttaa häiriötä ovulaatioon.
Lapsettomuuden syyt voivat olla kuitenkin moninaiset, joten on tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jos raskaus ei toteudu odotetussa ajassa.
Lääketieteellinen arvio voi auttaa selvittämään, onko kyse ovulaatioon liittyvistä ongelmista ja mitä hoitovaihtoehtoja on saatavilla.
Ovulaation laatua voidaan selvittää ultraäänitutkimuksen, verikokeiden tai hormonikokeiden avulla.
