Punkkipelkoa ei ole syytä lietsoa

Rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan kannattaa ottaa, jos oleskelee riskialueella pitempään ja liikkuu siellä luonnossa.

Punkkipelkoa ei ole syytä lietsoa Kuva 1 / 1

Punkkipelkoa ei pidä lietsoa turhaan, sanoo THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan on THL:n suosituksen mukaan tarpeen, jos asuu tai oleskelee pitempään riskialueilla, sekä liikkuu siellä luonnossa.

THL kartoittaa vuosittain alueita, joissa puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on niin korkea, että rokottaminen on suositeltavaa. Viime vuosien aikana on ilmaantunut uusia riskialueita.

Tämän hetken tietojen mukaan riskialueita ovat Ahvenanmaan lisäksi Simon ja Paraisten kunnat. Lisäksi joissain kunnissa on tiettyjä korkean ilmaantuvuuden alueita, kuten Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti ja Kuopion Maaninka.

THL on esittänyt TBE-rokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan niille, jotka oleskelevat pidempiaikaisesti alueilla, joilla taudin ilmaantuvuus ylittää 15 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa. Toistaiseksi rokote kuuluu rokotusohjelmaan kuitenkin vain Ahvenanmaalla.

Entä jos tartunnan riski on pieni?

Rokotetta puutiaisaivotulehdusta vastaan markkinoidaan voimakkaasti. Ihmiset saattavat miettiä rokotteen ottamista, vaikka asuvat alueella, jolla puutiaisaivotulehdusta esiintyy harvoin.

– THL:n verkkosivuilla on asiasta selkeä ohje. Käytännön työssä keskustelen asiakkaan kanssa siitä, miksi hän rokotteen haluaa ja onko hänellä todellinen riski saada tartunta. Kerron myös, että rokotteesta saattaa tulla haittavaikutuksia, paikallisia tai yleistyneitä ohimeneviä haittoja. Vakavat haitat toki ovat hyvin harvinaisia, Nohynek sanoo.

– Henkilökohtaisen riskianalyysin jälkeen päätämme yleensä yhdessä, onko hänen järkevää ottaa rokotetta. Toki on niitäkin ihmisiä, jotka päättävät toisin kuin neuvotaan.

Jos asuu pysyvästi muualla kuin Ahvenanmaalla, TBE-rokotesarja tehosteineen tietää asiakkaalle myös rahanmenoa. Kolmen annoksen perussarja maksaa noin sata euroa ja sen päälle tulevat mahdolliset käynti- ja toimenpidemaksut riippuen siitä, missä rokotteen saa. Lisäksi jos tartunnan riski edelleen jatkuu, tarvitaan säännölliset tehosteannokset.

– Ne jotka suosittelevat rokotteita kaikille, vetoavat yleensä siihen, että huonolla tuurilla tartunnan voi saada yhdestä punkinpuremasta. Todennäköisyyslaskelmien näkökulmasta sellaiset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia tapahtumia, Nohynek muistuttaa.

Jos rokote päädytään ottamaan, se pitäisi ottaa tarpeeksi ajoissa, jotta suoja ehtii muodostua. Toinen rokoteannos pitäisi antaa 1 - 3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Kun ainakin Etelä-Suomessa punkit lähtevät liikkeelle säiden lämmettyä jo maaliskuun lopussa tai huhtikuussa, pitäisi ensimmäinen rokoteannos antaa jo tammi-helmikuussa.

Punkeilta suojautuminen ja punkkitarkastusten tekeminen on silti jokaisen tärkeä osata. Rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta, ei Lymen taudilta eli borrelioosilta, joka on puutiaisaivotulehdusta paljon yleisempi.

Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi