Uuden kynnyksellä autoimmuunitautien hoidossa ja ehkäisyssä

Uudet kehitteillä olevat hoitomuodot antavat toivoa monien kansansairauksien parantamiseksi.

Kehitteillä on lupaavia hoitomuotoja, joilla voitaisiin parantaa erilaisia autoimmuunisairauksia.
Adobe
Kehitteillä on lupaavia hoitomuotoja, joilla voitaisiin parantaa erilaisia autoimmuunisairauksia.

Autoimmuunitauteja eli sairauksia, joissa immuunipuolustus hyökkää omaa elimistöä kohtaan, tunnetaan ainakin 80. Osa niistä on harvinaisia, osa suhteellisen yleisiä, kuten tyypin 1 diabetes, keliakia tai nivelreuma.

Suomalaisessa väestössä autoimmuunitautien esiintyvyys on 5–8 prosentin luokkaa.

Autoimmuunitautien puhkeamista on yritetty jo vuosikymmeniä lievittää tai estää, mutta autoimmuunitautien hoidon tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Nyt ilmassa on lupauksia.

Uusi ideoita edistämään on perustettu lukuisia tutkimusyrityksiä ja tutkimuksia on aloitettu.
Adobe
Uusi ideoita edistämään on perustettu lukuisia tutkimusyrityksiä ja tutkimuksia on aloitettu.

Käänteinen rokote vai T-solujen manipulointi?

Tähän asti autoimmuunitauteja on hoidettu pääasiassa immunosuppressiolla eli immuunivastetta heikentämällä.

Se parhaimmillaan rauhoittaa autoimmuunireaktiota, mutta huonona puolenaan heikentää puolustuskykyä, joka taas altistaa infektioille ja vaikkapa syöpätaudeille.

Uusien hoitojen ideana on vähentää immuunivastetta tarkasti vain taudin aiheuttavia autoantigeenejä kohtaan eli palauttaa toleranssi niille ja siten parantaa tauti.

Uusien hoitojen kehittelyssä on tähän asti ollut kaksi strategiaa: käänteiset rokotteet ja manipuloidut T-solut.

Käänteiset rokotteet ovat tuottaneet hyviä tuloksia hiirikokeissa ainakin MS-taudin ja diabeteksen kohdalla.

Myös T-solujen käyttö on antanut lupaavia tuloksia hiirikokeissa. Tarkemmin menetelmistä voi lukea täältä .

Vaikka kliinisiä tutkimuksia on vielä vähän, ideoita edistämään on perustettu lukuisia tutkimusyrityksiä ja tutkimuksia on aloitettu. T-soluihin perustuvat tekniikat ovat yksilöllisiä, hankalia ja kalliita, joten käytännön kannalta lupaavammilta tuntuvat käänteisen rokottamisen versiot.

Aika näyttää, onko optimismiin aihetta.

Artikkeli perustuu Lääkärilehden verkkosivulla aiemmin julkaistuun tutkimusprofessori emeritus Heikki Arvolammen tiedepääkirjoitukseen.