Jos rokottaminen loppuisi

Jos rokottaminen loppuisi Kuva 1 / 1

Rokotusten haitoista puhutaan julkisuudessa paljon. Osa suomalaisista ei edes rokota lapsiaan ja kertovat lasten silti pysyvän terveinä. Onko rokottamisessa siis mitään järkeä?

Tällä hetkellä Suomessa lapsia suojataan 12 tautia vastaan. Näitä ovat: kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, hemofilus, tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, influenssa, rotavirus, pneumokokki ja papilloomavirus. Rokotteet suojaavat myös erilaisia jälkitauteja vastaan. Lisäksi riskiryhmille on omia rokotuksia.

Mitä Suomessa tapahtuisi, jos näiden rokotteiden antaminen lopetettaisiin tänään? Ei enää rokotuksia lapsille. Aikuiset saisivat pärjätä sillä rokotussuojalla, mikä heillä nyt on.

Tuhkarokko on tappava tauti

Yksi pelottavimmista ja nopeimmista palaajista on tuhkarokko. Kyseessä on hyvin herkästi tarttuva, vammauttava ja tappava tauti. Tarttuvuudesta kertoo jotain sekin, että ennen rokotteita lähes kaikki suomalaiset sairastivat tuhkarokon lapsena.

Sairastuneet saivat immuniteetin tautia vastaan, mutta kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Kuolinsyytilaston mukaan vuosina 1963–1974 tuhkarokkoon kuoli keskimäärin kolme tapausta vuodessa. Ennen rokotuksia tuhkarokkoepidemioita esiintyi muutaman vuoden välein, joten epidemiavuosina kuolemantapauksia oli enemmän ja välivuosina vähemmän.

Ongelmia aiheuttivat myös tuhkarokon jälkitaudit, kuten kouristukset, keuhkokuume, välikorvantulehdus ja aivotulehdus. Tuhkarokon harvinaisin jälkitauti on subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE). Kyseessä on aivoja vähitellen tuhoava sairaus, joka puhkeaa 5-15 vuotta rokon sairastamisen jälkeen. Tautia ei voi parantaa.

Tuhkarokkoa vastaan alettiin rokottaa vuonna 1975. Rokote muuttui tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavaksi yhdistelmärokotteeksi vuonna 1982.

Tuhkarokko Euroopasta

Jos rokotukset loppuisivat, tuhkarokko saapuisi Suomeen luultavasti hyvinkin äkkiä, sillä viime vuosien aikana Euroopan maiden rokotuskattavuus on huonontunut. Vuonna 2010 tuhkarokkotapauksia todettiin Euroopassa noin 30 000, joihin liittyi yli 20 kuolemantapausta. Myös vuonna 2011 tuhkarokkotapauksia todettiin yli 30 000, joista suurin osa Ranskassa ja Bulgariassa. Kuolemantapauksia oli 8.

Tuhkarokkoviruksen endeeminen kierto useissa Euroopan maissa on heijastunut myös Suomeen. Aiemmin Suomessa on vuosittain todettu yhteensä 0–5 ulkomailta tuotua tuhkarokkotapausta. Vuonna 2011 todettiin Suomessa ennätykselliset 27 tuhkarokkotapausta. Ilman rokotuksia luku olisi ollut huomattavasti suurempi.

Sairastunut tartuttaa 10–15 ihmistä

Miksi nyky-Suomessa myös rokottamaton lapsi on suojassa tuhkarokolta? Syynä on laumaimmuniteetti. Kun väestöstä yli 90 prosenttia (lasten kohdalla yli 95%) on rokotettu, loput pysyvät taudilta suojassa rokotettujen joukossa. Jos rokotukset lopetettaisiin kokonaan, laumaimmuniteetti alkaisi rakoilla. Ensimmäisen tauti leviäisikin alueille, joissa rokotuskattavuus on ollut matala.

Tuhkarokkovirus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Infektioiden tartuttavuutta kuvaava perusuusiutumisluku (R0, reproduction number) on tuhkarokolle 10–15. Tämä tarkoittaa, että yksi tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa keskimäärin 10–15 ihmistä, joilla ei ole rokotuksen tai sairastumisen ansiosta immuniteettia. Influenssalla vastaava luku on vain noin 1,5.

Laumaimmuniteetin voisi puhkaista vaikka ulkomailla käynyt ja sieltä tuhkarokon saanut lapsi, joka palaa hieman huonovointisena päivähoitoon. Hän pystyy pahimmillaan sairastuttamaan ympärillään 15 lasta, joita ei ole rokotettu. Nämä 15 lasta sairastuttavat seuraavat 15 käydessään, kaupassa, päiväkodissa, leikkipuistossa tai vaikka bussissa. Seuraavat 225 ihmistä sairastuttavat taas 15 ihmistä. Pian sairastuneita on jo yli 3 000 ja leviäminen vain jatkuu.

Tuhkarokko voisi alkaa tarttua myös rokotettuihin. Kaksi kertaa rokotetuista noin 1/400 voi saada taudin erittäin läheisessä kontaktissa, rokottamattomista lähes kaikki.

Leviäminen ei kuitenkaan jatku loputtomiin eksponentiaalisena. Lopulta prosessi tavallaan saturoituu, kun epidemia saavuttaa uuden endeemisen tilanteen, jossa yksi tarttunut tartuttaa keskimäärin vain yhden uuden ihmisen, koska muut 14 potentiaalista tartutettavaa ovat saaneet taudin jo aiemmin.

Rokote vai tuhkarokko?

1990-luvun lopussa MPR-rokotteen väitettiin aiheuttavan autismia. Myöhemmin lukuisissa tutkimuksissa todettiin, että MPR-rokotteella ja autismilla ei ole yhteyttä. Väärät väitteet ovat kuitenkin jääneet elämään muun muassa Internetin keskustelupalstoilla.

Kumpi sitten on parempi MPR-rokote vai sairastuminen?

Tilastot puhuvat rokotuksen puolesta. MPR-rokote aiheuttaa lieviä tuhkarokon oireita ensimmäistä kertaa rokotettaessa 5–15 prosentille rokotetuista. Lapsi voi saada myös kouristuskohtauksen, yleensä rokotuksen nostaman kuumeen yhteydessä. Tuhkarokkoon liittyvä kouristusvaara on kuitenkin yli 16 kertaa suurempi kuin MPR-rokotteen.

Tuhkarokkorokotuksen jälkeen raportoitujen aivotulehdusten ilmaantuvuus on ollut noin yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohti. Siitä johtuiko aivotulehdus juuri MPR-rokotteesta vai jostain muusta satunnaisesta asiasta, ei ole varmuutta. Tuhkarokkotaudin aivotulehdusriski on MPR-rokotteeseen verrattuna 400- kertainen.

Tuhkarokko aiheuttaa 10 kuolemaa 100 000 sairastunutta kohti. MPR-rokote ei aiheuta ainuttakaan.

Kallis tuhkarokko

Suomessa pyritään säästämään mahdollisimman paljon yhteiskunnan kustannuksista. Ehkä rokotusten lopettaminen säästäisi edes terveydenhuollon kuluissa?

Näin ei valitettavasti ole. THL:n mukaan MPR-rokotusohjelma maksaa noin 700 000 euroa vuodessa. Pelkän tuhkarokon hinta olisi vuosittain miljoonia euroja enemmän. Epidemiavuosina sitäkin enemmän.

Muut taudit?

Vaikka rokotukset aiheuttavat murto-osalle rokotettavista haittoja, niiden hyödyt ovat huomattavasti suuremmat. Tuhkarokon jälkeen Suomeen saapuisivat lopulta kaikki muutkin sairaudet, joilta rokotukset nyt suojaavat.

Tuhkarokon lisäksi myös jäykkäkouristusta aiheuttavista Clostridium tetani-bakteereista olisi nopeasti vaivaa. Bakteeria ei tarvitse odotella ulkomailta, sillä se on yleinen maaperässä ja se lisääntyy hapettomassa tilassa. Ihmisen kudokseen päästyään bakteerit alkavat lisääntyä ja tuottavat myrkkyä. Myrkky kulkeutuu keskushermostoon.

Taudilta suojaavan rokotteen poisjääminen tekisi pelkästä ulkoilusta nykyistä vaarallisempaa. Tauti voi nimittäin tarttua, jos haavaan tai ihorikkoon pääsee maaperän likaa. Suomessa viimeisimmät jäykkäkouristukset on saatu polkupyöräilyssä saadusta haavasta, koiran puremasta ja ruusunpiikin pistosta.

Lyhyesti sanottuna nykyiset rokotukset tekevät elämästämme turvallisemman. Niiden lopettaminen ei sittenkään ole hyvä idea.

Lähteet:
Lääkärilehti 35/12: Tuhkarokon paluu keväällä 2011
THL:n Rokottaminen sivusto
THL:n Infektiotaudit -sivusto
THL: Rokotusohjelman historia
Tilastokeskus
Kansanterveyslehti: MPR-taudit vai rokotus:riskit puntarissa 1/2005

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Kari Auranen
erikoistutkija, THL
Heini Salo
tutkija, THL
Tuija Leino
erikoistutkija, THL
Ulpu Elonsalo
asiantuntijalääkäri, THL

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi