145 osumaa
Refluksitauti on krooninen sairaus, joka voi aiheuttaa hankaliakin oireita. Sitä pystyy kuitenkin hoitamaan tehokkaasti omahoidolla.
Korkea verenpaine ei aiheuta yleensä mitään oireita, mutta se rasittaa sydäntä, valtimoita ja munuaisia.
Sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa arviolta noin 200 000 ihmistä ja se on suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Mitä tarkoitetaan dyslipidemialla ja miten sitä hoidetaan? Keräsimme keskeiset kysymykset dyslipidemiasta artikkeliimme.
Tavoitteena tulee olla, että liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan jo varhain osaksi elämää, kirjoittaa Jarkko Heiskanen.
Närästyksen tuntevat kaikki, mutta se oikeasti on ja mitkä ovat sen oireet?
On tärkeää tunnistaa aivoinfarktin oireet, sillä hoitoon pääsyn nopeus on ratkaisevaa.
TIA-kohtaus enteilee usein aivoinfarktia. Kohtaus vaatii välitöntä hoitoa.
P umppaustoiminta ja ennuste eivät parantuneet.
Nuorten elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota jo varhain.
Hoitotasapaino pysyi keskimäärin vakaana.
Oireetonta sydänlihasiskemiaa ei kannata hakea laaja-alaisessa taudissakaan.
Perinteinen jako sairaampaan Itä-Suomeen ja terveempään Länsi-Suomeen näkyy selvästi.
Tieto saattaa lisätä psyykkistä stressiä ja painetta tehottomiin kajoaviin tutkimuksiin.
Oululaiset löysivät sydämen liikakasvuun yhdistyviä tekijöitä.
Verkkopalvelu tuo aiempaa enemmän potilaita kuntoutuksen piiriin.
Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus nuorilla lisääntyy lasten lihavuuden lisääntyessä.
Ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus.
Myös aikuisina heidän kuolleisuutensa on suurempi kuin muilla samanikäisillä.
Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, miten infektiot vaikuttavat riskiin.
Vaikea pankreatiitti vaurioittaa useita elinjärjestelmiä.
Monikansalliseen tutkimukseen otettiin yli 8 000 potilasta.
Opioidien tiedetään heikentävän vanhusten kognitiota ja lisäävän kaatumisten riskiä.
Sydänpotilaat ovat huonoennusteinen potilasryhmä COVID-19-tautiin sairastuessaan.
Taulukoidut toimintamallit tukevat kansansairauksien hoitoa ja seurantaa.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin noin 10 000 rintakipupotilasta joko TT-kuvaukseen tai rasituskokeella tapahtuvaan sydänlihasiskemian osoitukseen.
Muutamaan geenimerkkiin perustuva lausunto ei eroa sattumanvaraisesta, kirjoittaa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Juha Kere.
Merkittävänä välittävänä tekijänä näyttää olevan elimistön tulehdustaso.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.