Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.
"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Professori Jaakko Tuomilehto sanoo, ettei Jamassa julkaistu tutkimus lihavuuden ja kuolleisuuden yhteydestä tuo varsinaista uutta tietoa. Uusimmat tutkimustulokset Suomesta ja muualta vahvistavat sitä käsitystä, että jos lihavahko ihminen liikkuu ja on hyvässä fyysisessä kunnossa, niin hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenevat merkittävästi.
Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?
Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin inaktivoituja rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän mahdolliset haitat. Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei varovaisuussyistä yleensä pidä antaa raskauden aikana.
Perheen perustaminen Hodgkinin lymfooman jälkeen onnistuu
Hodgkinin lymfoomaan sairastutaan nuorella aikuisiällä, jolloin perhe voi olla vielä perustamatta. Laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan lapsensaannin todennäköisyys Hodgkinin lymfoomaan annettujen hoitojen jälkeen on kuitenkin 76 %.
Jama: Lievä ylipaino ei lisää kuolleisuutta
Jama-lehdessä (The Journal of the American Medical Association) eilen julkaistussa meta-analyysissä havaittiin, että kuolleisuusriski kasvaa vasta silloin, kun painoindeksi (BMI) on 35 tai suurempi. Matalimmillaan kuolleisuus on niiden ihmisten parissa, joiden BMI on 25?30.
Hoitamisen houkutus
Mediassa kuullaan usein kiihkeitä hoitovaatimuksia. Veronmaksajat peräävät heille kuuluvia kalliita lääkkeitä. Siitä ei puhuta paljoa, kuinka paljon rahaa ja voimia hukataan turhiin hoitoihin. Hukattu raha on pois yhteisestä pussista ja niiltä potilailta, joille olisi ollut tarjolla tehokasta hoitoa.
D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisaikuisilla
D-vitamiinin puutosta on kolmanneksella suomalaisista aikuisista, osoittaa vuonna 2007 toteutettu väestötutkimus. D-vitamiinitasot olivat merkitsevästi yhteydessä ikään, fyysiseen aktiivisuuteen ja D-vitamiinia sisältävien vitamiinilisien käyttöön.
Lukihäiriön biologinen tausta
Lukihäiriö (dysleksia) on selvästi tavallisin oppimishäiriöistä. Geenikartoitusmenetelmin on tunnistettu jo useita dysleksian alttiusgeenejä. Internetistä ladattava suomalainen Ekapeli on uraauurtava väline sekä dysleksian toteamiseen, kuntoutukseen että tutkimukseen.