"Ja nyt tämä halvaus tuntuu siunaukselta"

Kuva 1 / 1

Ensimmäinen asia, joka tulee ihmisten mieleen, kun he kuulevat sanan halvaantunut on, että henkilö ei kykene kävelemään – ja sehän on aivan loogista.

Vyötäröstä alaspäin halvaantunut on yleisin. On olemassa muitakin muotoja halvaantumiselle, ja yksi niistä on kaulasta alaspäin halvaantunut, kuten minä.

Jotkut meistä ovat niin onnekkaita, että ovat tällaisessa liikkumattomassa tilassa. En sano tätä sarkastisessa mielessä, vaan todella tarkoitan sitä. Kuinka monella ihmisellä on koskaan mahdollisuutta saada niin valtava haaste? Kuinka moni saa mahdollisuuden elää erittäin hyvän elämän liikuttamatta sormeakaan. Ei moni.

Elämämme kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin monimutkaista kuin tutkimusmatkailijan elämä hänen taistellessa tuntematonta vastaan. Sillä erolla, että meidän tutkimusretkemme on loputon. Emme koskaan palaa sinne, missä olimme ennen. Tulemme aina olemaan tällä tutkimusretkellä, ja parasta tässä on se, että ihan joka ikinen päivä saavutamme vuoren huipun. Joka päivä päihitämme kaikki voittokertoimet ja päädymme voittajiksi.

Ärsyttävän ylipositiivisen naisen vuodatusta! Voin kuvitella useiden ihmisen lukevan tätä sama sarkastinen virne kasvoillaan, mikä minulla oli parikymmentä vuotta sitten, kun halvaannuin ja sain Locked-in-oireyhtymän. Kyllä, kaksikymmentä vuotta ilman liikettä tai puhetta. Ja siitä huolimatta olen elänyt parhaalla mahdollisella tavalla hyvän elämän.


Mitenkö se on sitten mahdollista? Miten sopeutua? No se ei ole ihan helppoa. Kaikki alkaa siitä, että hyväksyy uuden minänsä uuden todellisuuden. Heti, kun hyväksyy asiat sellaisina kuin ne ovat, voit yrittää muuttaa tilannetta. Sen ollessa mahdotonta, voit ainakin jotenkin parantaa sitä.


Kieltäytyessä hyväksymästä todellisuutta negatiivisuus, turhautuminen ja masennus asettuvat kyllä taloksi ja ennen kuin huomaatkaan ne saavat sinut polvillesi ja luovuttamaan.


Hyväksyä – helpommin sanottu kuin tehty. Monta kertaa sitä tulee luulleeksi, että on hyväksynyt sitä tai tätä, mutta elämä kyllä löytää tavan osoittaa, että niin ei ole todellakaan asia. Se on pitkä prosessi, joka vaatii pieniä askeleita. Se ei ole helppoa, mutta mikään hyvä elämässä ei tule helposti. Ei edes terveille, kauniille, eikä vahvoille.

On tilanteesi mikä tahansa, sinulla on etuoikeus tehdä valintasi tässä elämässä. Älä usko ketään, joka sanoo toisin. Elämämme on meidän – sielumme, henkemme ja uskomme. Sinä päätät, minkälaisen asenteen valitset.


Minä valitsin positiivisen asenteen. Positiivinen asenne on ääretön, sillä ei ole rajoja ja siitä seuraa aina jotain hyvää. Kielteinen asenne on kuin vankilaselli; neljä harmaata seinää ympäröi elämääsi, eikä mitään hyvää ota tapahtuakseen.

Muutin rajoitukset positiivisella asenteella edukseni. Ja nyt tämä halvaus tuntuu siunaukselta. Kuka tahansa pystyy ihan samaan, koska minäkin pystyin siihen.


Realistiset unelmat antavat potkua elämään: syyn herätä joka aamu ja elämälle merkityksen. Unelmat, jotka eivät ole koskaan saavutettavissa, tekevät elämästä yhtä harhaa. Pelkkää jossittelua ja tulemattoman ihmeen odottelua. Toisin sanoen arvokkaan ajan tuhlausta.

Hyväksy elämäsi sellaisena kuin se on ja ota siitä kaikki irti hyvän asenteen kera.


Kati van der Hoeven (Lepistö)
Kirjoittaja on 40-vuotias entinen huippumalli, jonka ura katkesi hänen sairastuttuaan aivorungon infarktiin.

Lue myös: ”Sairaus on hyväksyttävä ja elämän jatkuttava

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi