Hargeisa Avenue

Miksi Hargeisa Avenuella ei voi puhua vapautuneesti suomea kuin salakieltä?

Missä afrikkalaisessa maassa ei voi puhua vapautuneesti suomea kuin salakieltä? Missä kietoudut hijabiin ja katselet kameleita pensasaavikolla vain kuullaksesi eebenmustan paikallisen sanovan: ”Mist päin Hesaa sä ootkaan kotosin?”

Muutama päivä Somalimaassa avaa somalialaista diasporaa enemmän kuin vuosikymmenet Suomessa. Kahvilassa meitä kättelee myllypurolainen yrittäjä, hotellissa törmään entiseen potilaaseeni, lentoasemalla autan toimittajaa tekstittämään kotiin lentokoneen saapumisajan Helsinki-Vantaalle. He ovat kaikki suomalaisia ja somaleja, Somalian suomalaisia, suomensomaleja, maanmiehiäni, kanssasisariani.

Somalia ei ole vain yksi maa vaan se koostuu kolmesta varsin erilaisesta osasta. Eteläinen Somalia on se, josta media puhuu, al-Shabaabin kotimaa, klaaniristiriitojen kehto. Siellä jopa terveystyötä täytyy tehdä salassa ja riskillä, ollen alati tietoinen äärijärjestön liikkeistä. Afrikan sarven kattava Puntland on rauhallisempi, mutta edelleenkin arvaamaton seutu, joka jakaa historian Italian alusmaana eteläosien kanssa.

Somalimaa on brittien entinen siirtomaa, jossa ristiriidat on saatu pidettyä paremmin aisoissa. Toki sielläkin kuljetaan aseistetun auton suojaamana ja maastokuosinen herra seuraa vieraan liikkeitä pyssy tanassa, mutta ainakin jopa ulkomaalaiset pystyvät liikkumaan alueella.

Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa on leppoinen tunnelma. Kauppa käy, ravintolat kuhisevat iltaisin ja hotellissa ei olla turhan tarkkoja naisten huivipakosta. Kaupungin ulkopuolella loppuu asfaltti ja alkaa paimentolaiskansan todellisuus.

Käymme katsomassa autoon sijoitettua klinikkaa, joka on parkkeerannut johonkin parikymmentä kilometriä käkkyräpensaasta luoteeseen. Nomadiasukkaat tulevat vastaanotolle sankoin joukoin. Äitiysklinikka tapahtuu huovalla, jolla istuu kätilö verenpainemittarin ja mittanauhan kanssa. Lapset rokotetaan puun alla ja punnitaan oksaan ripustetulla vaa’alla. Sairasvastaanotossa naapuripuun alla jonottaa yläpurentainen kylänvanhemmisto, joka saa nivelrikko- ja verenpainelääkkeensä klaffipöydälle asetetuista lääkepurkeista.

Lue lisää: Olisi edes vettä

Kylä asuu hetken tässä, oksien päälle viritetyissä teltoissa, kunnes siirtyy vuohiensa mukana paremmille pensasaroille. Autoklinikka menee perässä. Lapset hoidetaan, raskaudet valvotaan, olosuhteiden luoma kurimus lievittyy hetkeksi. Ainakin siihen saakka kun länsihallitusten budjettileikkaukset astuvat voimaan…

Terhi Heinäsmäki
Humanitaarisessa järjestössä työskentelevä lääkäri Terhi Heinäsmäki kommentoi maailman terveydentilaa Nairobista käsin.