2770 osumaa
Hoitoon saapuva potilas on vastuussa toipumisestaan, ei sairastumisestaan.
Suuret kaupungit liittyvät e-reseptiin tasaista tahtia. Sähköisten lääkemääräyksien käyttö on juuri aloitettu Espoossa. Marraskuussa mukaan lähtevät Helsinki ja Kuopio, jossa on nyt odottava tunnelma.
Perinteisesti potilaan ääni on ollut hoidon ja etenkin sairaalan suunnittelussa hiljainen. TAYS:ssa tähän on haettu muutosta.
Synnytystä pelätään monista eri syistä. Joku pelkää kipua, toinen on huolissaan syntyvän vauvan turvallisuudesta.
Laki mahdollistaa näytteiden kokoamisen myös tulevia tutkimustarpeita varten.
Organisaatiokaavioiden jatkuvat muutokset kallista potilasaikaa tuhlaten jättävät potilaan tyhjän päälle ihmettelemään, missä on hänen paikkansa.
Kantasoluissa voi laboratorioviljelyn seurauksena ilmetä genomisia muutoksia, jotka saattavat lisätä korvattavien solujen syöpäriskiä.
Osa potilaista ottaa mieluummin sairaudesta kertovan tatuoinnin, kuin kantaa vaikkapa diabetesranneketta.
Yksityisyyden suoja lääkärinkierrolla on melkoinen kummajainen suhteessa terveydenhuollon muuten niin tiukkaan tietosuojaan.
Potilaan ihmisyyden ja arvon tulee näkyä huomaavaisuutena läpi organisaation tehtävästä riippumatta ? myös tietosuojan osalta.
Viiteen kuvaan perustuva menetelmä tuottaa tarkkaa tietoa sepelvaltimon seinän paksuudesta.
Sydänleikkauksen jälkeisen kivun voimakkuus saattaa yllättää potilaat. LL Pasi Lahtisen anestesiologian väitöstutkimuksessa kävi myös ilmi, että kova kipu heti ohitusleikkauksen jälkeen lisäsi kroonisen kivun riskiä.
Joka neljännen kuolonkolarin taustalla on sairauskohtaus. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi petrattavaa on kaikilla.
Kiivaana käytävä eutanasiakeskustelu ja sen yhteydessä esitetyt väitteet Suomen kivunhoidon huonosta tasosta ovat huolestuttaneet mediaa ja kansalaisia.
Hoitotahtoa pitää noudattaa, ellei ole perusteltua syytä epäillä sen paikkaansa pitävyyttä.
Koko pitkäaikaissairaan urani ajan on ollut sekä lohduttavaa että ahdistavaa, että on niin paljon asioita, joita lääketiedekään ei vielä ymmärrä, tiedä tai osaa.
Pekka Puska on koko kansalle tuttu terveysvalistaja ja terveysjohtaja. Hänen sanelemansa ja toimittaja Reijo Ikävalkon kirjoittama muistelmakirja ilmestyi päähenkilön jatkaessa virassaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajana.
Olen kuullut useammin kuin kerran potilaan kysymyksen: minunko tästä nyt pitää päättää? Päättäminen on tuskastuttavaa, ellei ymmärrä eri vaihtoehtojen merkitystä. On luonnollista, että moni potilas odottaa asiantuntijalta suositusta.
Tapani Kiminkinen piirtää uusimmassa kirjassaan kuvan saarijärveläisen terveyskeskuslääkärin vuorokaudesta. Hän myöntää päivänsä olevan fiktiivinen, mutta muistuttaa pienen paikkakunnan lääkärin monista velvoitteista ja tavallisen arjen rumbasta.
Potilas- ja eläkkeensaajajärjestöjen mukaan ei ole näyttöä siitä, että käyntimaksujen poistaminen lisäisi hallitsemattomasti terveyskeskuskäyntejä tai vähentäisi palvelujen arvostusta.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan lihavuusleikkauksista voisi olla hyötyä myös teini-ikäisille. Tutkittavien paino putosi ja elämänlaatu parani.
Lastenlääkäri Marja-Terttu Sahan mukaan pitkäaikaissairasta nuorta voi parhaiten tukea olemalla aito ja rehellinen.
Potilaan tulee olla terveydenhuollon kumppani, ei yksistään sen objekti. Joskus on käynyt niinkin, että vuorovaikutus on toteutunut vain suhteessa lääkärin selkään.
HUS:n Lastenklinikalla syöpähoidon jälkeistä tietokonetomografian käyttöä on pystytty vähentämään hoitotulosten kärsimättä.
Väitöstutkimuksessa seurattiin keliakiapotilaita vuoden ajan diagnoosin saamisen jälkeen. Lääkärikäynnit vähenivät ja painoindeksi pieneni. Potilaat kokivat elämänlaatunsa ja terveydentilansa parantuneen.
Euroopan Urologiyhdistyksen mukaan lähes joka kymmenes eurooppalainen kärsii munuais- tai virtsanjohdinkivivaivoista.
Vain pienellä osalla muistiklinikalle hakeutuvista potilaista on etenevä muistisairaus.
Britannian lääkeviranomainen on julkaissut päivityksen simvastatiinin yhteisvaikutuksista.
Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden vaikutukseen, sitä enemmän voimme saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.
Kognitiiviset jälkioireet voivat aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Pysyviä halvausoireita jää 2?10 %:lle.